| Yhteenveto: | The popularity of physiological sensors is rising, with more people using smartwatches to monitor stress and optimize performance based on physiological data. However, recent studies show that physiological stress often differs from perceived stress, which can lead users to misinterpret these signals and make detrimental health decisions. This study investigated factors contributing to this discrepancy and the mechanisms underlying perceived stress. A multilevel linear mixed-effects model was applied to examine the relationship between perceived and physiological stress and to evaluate the moderating effects of attentional styles, the Big Five personality traits, and metacognitive beliefs on this relationship. Self-report questionnaires were used to assess these psychological factors and perceived stress. Physiological stress was measured daily for one month using Garmin smartwatches in a sample (N = 5) of highly educated adults aged 28–45. Results indicated no association between physiological and perceived stress nor moderation by attentional styles, personality traits, or metacognitive beliefs. Exploratory findings suggested that conscientiousness, extraversion, and metacognitive beliefs predicted perceived stress. Understanding how users interpret and trust physiological stress measurements is vital for developing user-friendly technologies that support informed decision-making and promote well-being. Despite its limitations, this study proposes a methodology for identifying factors influencing the relationship between physiological and perceived stress.
Keywords: attentional styles, the Big Five personality traits, linear mixed-effects model, metacognitive beliefs, perceived stress, physiological measurements, smartwatches
Fysiologisten sensorien suosion kasvaessa yhä useammat ihmiset käyttävät älykelloja seuratakseen stressiä ja optimoidakseen suorituskykyään fysiologisen datan perusteella. Tutkimukset osoittavat, että fysiologinen stressi eroaa usein koetusta stressistä, mikä voi saada käyttäjät tulkitsemaan näitä signaaleja väärin ja tekemään haitallisia terveyteen liittyviä päätöksiä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tähän ristiriitaan vaikuttavia tekijöitä ja koetun stressin taustalla vaikuttavia mekanismeja. Lineaarista monitasomallia käytettiin koetun ja fysiologisen stressin välisen suhteen tutkimisessa sekä arvioidessa tarkkaavaisuustyylien, viiden suuren persoonallisuuspiirteen ja metakognitiivisten uskomusten moderoivia vaikutuksia tähän suhteeseen. Näitä psykologisia tekijöitä ja koettua stressiä arvioitiin kyselylomakkeilla. Fysiologista stressiä mitattiin päivittäin yhden kuukauden ajan Garmin-älykelloilla korkeasti koulutetuilla 28–45-vuotiailla aikuisilla (N = 5). Tuloksissa ei havaittu yhteyttä fysiologisen ja koetun stressin välillä, eivätkä tarkkaavaisuustyylit, persoonallisuuden piirteet tai metakognitiiviset uskomukset moderoineet yhteyttä. Eksploratiiviset tulokset viittasivat siihen, että tunnollisuus, ekstraversio ja metakognitiiviset uskomukset ennustivat koettua stressiä. Ymmärrys käyttäjien fysiologisiin stressimittauksiin kohdistuvasta luottamuksesta ja mittausten tulkinnasta on tärkeää kehitettäessä käyttäjäystävällisiä teknologioita, jotka tukevat tietoista päätöksentekoa ja edistävät hyvinvointia. Rajoitteistaan huolimatta tutkimus tarjoaa metodologisia ehdotuksia fysiologisen ja koetun stressin suhteeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi.
Asiasanat: fysiologiset mittaukset, koettu stressi, lineaarinen monitasomalli, metakognitiiviset uskomukset, tarkkaavaisuustyylit, viisi suurta persoonallisuuden piirrettä, älykellot
|
|---|