"Hävettää jos kokee olevansa huonompi kuin muut" freelancemuusikoiden kokemuksia häpeästä ammatissaan

Tässä laadullisessa tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan freelancemuusikoiden työhön sekä ammattiin liittyviä häpeäkokemuksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sitä, millaisia merkityksiä muusikot antavat häpeälle sekä valottamaan, miten freelancemuusikoiden työn sekä ammatin ominaispiirteet link...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Turunen, Hanna
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98884
Description
Summary:Tässä laadullisessa tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan freelancemuusikoiden työhön sekä ammattiin liittyviä häpeäkokemuksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sitä, millaisia merkityksiä muusikot antavat häpeälle sekä valottamaan, miten freelancemuusikoiden työn sekä ammatin ominaispiirteet linkittyvät häpeän kokemiseen. Ammattimuusikoiden häpeäkokemuksista on hyvin vähän tutkimustietoa, vaikka muusikoiden työelämää ja siihen liittyviä negatiivisia kokemuksia, kuten stressiä tai esiintymisjännitystä, on tutkittu aikaisemmin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisälsi näkökulman muusikkoudesta musiikillisena sekä ammatillisena identiteettinä ja freelancemuusikon työtodellisuuden ulottuvuudet. Näitä käsitteitä tarkasteltiin sosiaalisen konstruktivismin lähtökohdista, jolloin freelancemuusikon identiteetin ulottuvuudet ja työtodellisuus hahmotettiin ympäröivän yhteiskunnan sekä kulttuurin muovaamina. Teoreettiseen viitekehykseen lukeutunutta häpeää tarkasteltiin itsetietoisena ja sosiaalisesti rakentuvana, subjektiivisena tunnekokemuksena, jota käsiteltiin myös sosiaalisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden sekä musiikin konteksteissa. Tässä tutkimuksessa aineistokeruumetodiksi valikoitui avoin kirjoituskutsu, joka kohdennettiin kaikille suomalaisille freelancemuusikoille. Aineisto kerättiin anonyymisti Webropol-verkkolomakkeella, joka tuotti yhteensä 52 kirjallista häpeäkokemuskuvausta. Aineisto analysoitiin noudatellen aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä fenomenologista menetelmää. Analyysin avulla tuotettiin tulkinta freelancemuusikoiden häpeäkokemusten kolmesta temaattisesta tasosta. Aineistosta esiin nousseet häpeän aiheet ja kontekstit muusikon työssä asemoituivat henkilökohtaiselle, ammattikunnan sisäiselle tai yhteiskunnalliselle tasolle, joille kaikille hahmotettiin omat leimalliset piirteensä. Tutkielma tuotti uutta tutkimustietoa freelancemuusikoiden kokemasta häpeästä ja tuloksista tehtyjä johtopäätöksiä voidaan hyödyntää esimerkiksi muusikoita tai musiikkikoulutusta koskevassa jatkotutkimuksessa, mutta myös suoraan freelancereiden työelämässä. This qualitative study aimed to examine the experiences of shame among freelance musicians in relation to their work and profession. The objective was to explore the significance that musicians attach to shame and to uncover how various aspects and idiosyncrasies of freelance musicians’ work and profession relate to the experience of shame. Although there has been limited research on professional musicians' shame experiences, previous studies have focused more on the work realities of musicians and the negative effects associated with it, such as stress and performance anxiety. The theoretical framework of the study posits that musicianship encompasses both musical and professional identities and considers the various dimensions of freelance musicians' working reality. These concepts were analyzed from the perspective of social constructionism, viewing the identity aspects and working realities of freelance musicians as culturally and socially constructed. Shame was framed within this context as a self-conscious and socially structured emotion, addressed in relation to social interaction, societal and cultural structures, and music. Data was collected through an open elicitation writing request via the Webropol online survey, targeting all Finnish freelance musicians. In total, 52 freelance musicians participated anonymously, sharing their shame experiences in written form. The data was analyzed using inductive content analysis and a phenomenological approach. Three thematic layers of freelance musicians' shame experiences emerged from the analysis. The causes and contexts of shame in musicians’ work were categorized into personal, professional, and societal thematic layers, each with distinct characteristics. The study offers new insights into the experience of shame among freelance musicians. The findings may benefit future research on professional musicianship, music education, and directly inform the working reality of freelancers.