| Yhteenveto: | Suomessa ei tällä hetkellä ole lahopuulajiston systemaattista seurantaverkostoa. Seuranta antaisi tärkeää tietoa lahopuulajistosta, joista noin 300 lajia on Suomessa uhanalaisia. Seurannan toteuttaminen mahdollisimman luotettavasti on tärkeää, sillä seurantojen tulokset vaikuttavat esimerkiksi suojelupäätöksiin. Suomen metsistä 95 % on talousmetsää, joten seurantoja kannattaa kohdentaa myös näille alueille suojelualueiden lisäksi. Zonation-ohjelmalla tehdyt valtakunnalliset metsien suojeluarvoanalyysit ovat mahdollisesti hyvä keino seurantaresurssien kohdentamiseen. Tutkimusalueita valitessa käytin Zonation-ohjelmalla tehdyistä kansallisista suojeluarvoanalyyseista saatua metsien monimuotoisuusarvoa. Aineiston luotettavuudesta ei ole täyttä varmuutta, ja gradussani tutkin, kuinka metsän todelliset rakennepiirteet ja sen kääpälajisto vastaa alueen monimuotoisuusarvoa. Lisäksi tutkin, kuinka erilaiset ympäristömuuttujat vaikuttavat alueen kääpäyhteisöihin. Tulosten mukaan monimuotoisuusarvon noustessa metsän lahopuun monimuotoisuus, elävän puuston tilavuus ja kääpälajiston määrä lisääntyi. Myös lahopuun määrä näytti lisääntyvän monimuotoisuusarvon noustessa, vaikka tulos ei ollutkaan merkitsevä. Monimuotoisuusarvoa voidaan siis luotettavasti käyttää seurannan kohdentamisessa erilaisiin metsiin.
In Finland, there is currently no systematic monitoring network for saproxylic species. Monitoring would give important information about saproxylic species of which about 300 species are threatened. Carrying out the monitoring as reliably as possible is important, because the results of the monitoring affect, for example, conservation decisions. Majority of Finnish forests are in commersial use, so monitoring should also be targeted to these areas in addition to protected areas. Given the large extent of the managed forest cover in the landscape, there is a clear need for a protocol for targeting the monitoring effort within managed forests. The national forest conservation value analyses using Zonation software are potentially such an approach. In my thesis I studied if they can be used to allocate monitoring effort. When choosing the study sites, I used the forest biodiversity value (FBV) derived from national conservation value analyses using Zonation software. There is no certainty about the reliability of the data and I studied how the real characteristics of the forest and its polypore species correspond to the FBV of the area. In addition, I studied how different aspects of forest structure affect the polypore communities in the area. According to the results, as the FBV increased, the diversity of deadwood, the volume of living trees and the number of polypore species increased. The volume of deadwood also seemed to increase as the FBV increased, altough the result was not significant. The FBV is therefore a reliable tool for allocating monitoring efforts to forests of different value.
|
|---|