Finnish drug slang and the influence of English on its formation

Slangi toimii tärkeänä "sosiaalisena murteena" eri yhteisöille, heijastaen niiden kokemuksia ja kulttuurisia piirteitä. Tämä tutkimus tarkastelee suomenkielistä huumeslangia, joka on pitkälti alitutkittu ilmiö kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Tutkimus analysoi suomalaisen huume...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kontola, Jussi
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98788
Description
Summary:Slangi toimii tärkeänä "sosiaalisena murteena" eri yhteisöille, heijastaen niiden kokemuksia ja kulttuurisia piirteitä. Tämä tutkimus tarkastelee suomenkielistä huumeslangia, joka on pitkälti alitutkittu ilmiö kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Tutkimus analysoi suomalaisen huumeslangin muodostumista, englannin kielen vaikutusta termien luomisessa sekä eroavaisuuksia viihdekäyttöön tarkoitettujen huumeiden ja lääkeaineiden slangin välillä. Analyysi pohjautuu korpukseen, joka sisältää Tor-verkon Torilauta (2017–2020) sivulla julkaistuja viestejä, josta slangitermit jaettiin viiteen pääryhmään: kannabis, stimulantit, psykedeelit, MDMA & ekstaasi sekä lääkevalmisteet. Tuloksien mukaan suomalainen huumeslangi ottaa pääasiallisesti vaikutteita Yhdysvaltojen huumekulttuurista. Monet termit ovat lainasanoja tai käännöslainoja, joita mukautetaan suomen kieleen esimerkiksi "-i"-päätteellä. Viihdekäytön huumeslangi on usein kuvailevampaa ja ironisempaa, kun taas lääkeaineiden slangitermit nojaavat enemmän niiden kauppanimiin tai geneeriseen nimeen, joka kertoo sen, mitä vaikuttavaa ainetta lääke on. Tulokset viittaavat myös alueellisten variaatioiden vähäisyyteen, mikä voi johtua internetin vaikutuksesta huumekauppaan sekä kieliyhteisöihin. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa suomalaisen huumeslangin kielellisistä ja kulttuurisista ulottuvuuksista. Se korostaa globaalin kulttuurivaihdon ja digitaalisen ajan merkitystä slangin muotoutumisessa. Slangi on elävää ja muuttuu nopeasti, joten tämä tutkimus toimii myös aikakapselina aikansa yleisille huumeille ja niiden termeille. Huumeslangi ei ole vain sanoja, vaan sen taustalla on monisyinen yhteisöllinen ja kulttuurinen verkko. Vaikka aineisto rajoittui huumekauppailmoituksiin, jatkotutkimus voisi hyödyntää keskustelufoorumeita ja tarkastella myös Helsingin slangin ja suomalaisen huumeslangin yhtäläisyyksiä. Tämä tutkimus ei ainoastaan edistä slangin tieteellistä ymmärrystä, vaan tarjoaa myös hyödyllistä tietoa huumeiden käyttäjien parissa työskenteleville ammattilaisille, auttaen haittojen ehkäisyssä sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.