| Yhteenveto: | Tutkielma selvittää millaisia kansallisen hankintakynnykset ylittäviä tieto- ja viestintäteknologiahankintoja suomalaiset peruskoulut, lukiot ja ammattioppilaitokset ovat tehneet vuosina 2021–2024, ja millaisia pedagogisia tai muita opettamiseen ja oppimiseen liittyviä ominaisuuksia hankinnoilta etsitään. Tutkielma on osa koulutusteknologian ja julkis-ten hankintojen tutkimusta. Oppilaitosten TVT-hankintojen prosesseja ja sisältöjä on tutkittu Suomessa viime vuosina vähän, vaikka oppilaitosten digitalisaatiosta on käyty paljon kriittistä keskustelua ja julkisilla hankinnoilla on suuri taloudellinen vaikutus valtiolle.
Tutkielma on monitapaustutkimus. Aineistona käytetään hankintailmoituksia ja niihin liittyviä tarjouspyyntöjä. Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1. Millaisia hankintojen tekijöitä oppilaitokset ovat?, 2. Millaisia oppilaitosten tekemät kansalliset hankinnat ovat hankintailmoitusten valossa? ja 3. Mitä pedagogiikkaan, oppimiseen ja opettamiseen liittyviä ominaisuuksia hankinnoilta etsitään? Tutkielmassa selvitetään aiemman tutkimuksen ja keskeisen teoriatiedon valossa tapausten kontekstiksi millainen säätely- ja toimintaympäristö oppilaitosten hankintoihin vaikuttaa. Empiirisessä osuudessa selvitetään havainnoimalla millaisia hankinnat ovat yleisiltä ominaisuuksiltaan ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin, millaisia ominaisuuksia hankinnoissa etsitään. Näiden synteesinä tutkielmassa esitellään minkä tyyppisiä hankintoja oppilaitokset Suomessa tekevät.
Tutkielma osoittaa, että hankintailmoitusten valossa tapaukset jakautuvat hyvin niukkojen kuvailujen ja laajojen kuvailujen hankintoihin. Laadullinen sisällönanalyysi tuo esiin, että hankinnoilta etsitään esimerkiksi opettajaan ja opettamisen työkaluihin, opiskelijan ja opiskelun työkaluihin, sisältöihin ja organisaatioon liittyviä ominaisuuksia. Osassa hankintoja etsitään monenlaisia laadullisia ominaisuuksia, mutta osassa hankintoja ei kuvata juuri minkäänlaisia opettamiseen tai oppimiseen liittyviä ominaisuuksia. Kaikki tapaukset olivat avoimia hankintoja, vaikka muilta piirteiltään vaihtelivat.
Tutkielma kuvaa vähän tutkittua ilmiötä ja herättää useita jatkokysymyksiä. Jatkotutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi siitä, millainen prosessi hankintailmoitusten teossa on taustalla ja millainen yhteys ilmoitusten sisällöllä on hankintojen koettuun onnistumiseen.
|
|---|