| Yhteenveto: | Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Suomen eduskunnan täysistuntopuheenvuorojen kautta informaatiovaikuttamisen ilmiötä. Tarkoituksena oli selvittää kuinka kansanedustajat ymmärtävät informaatiovaikuttamisen ja kuinka he ovat tuoneet käsityksiään esille eduskunnassa. Tutkielmassa perehdyttiin informaatiovaikuttamisen ilmiöön sekä poliittiseen puheeseen eduskunnassa. Informaatiovaikuttaminen käsitteenä havaittiin tutkielmassa monitulkintaiseksi, ja siihen liittyviä käsitteitä on useita. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin aineistolähtöisellä tutkimusotteella. Tutkielman tulosten analyysissä käytettiin diskurssianalyysia. Aineistona olivat eduskunnan täysistuntopuheenvuorot vuosien 2000–2022 ajalta. Aineisto rajattiin pelkästään informaatiovaikuttamista käsitteleviin puheenvuoroihin. Aineistoksi valittujen puheenvuorojen sisältö teemoitettiin ja jaettiin kategorioihin. Tuloksia käsiteltiin diskurssien, niiden välisten suhteiden, puolueiden sekä informaatiovaikuttamisen ilmiön kautta. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että ymmärrys informaatiovaikuttamisesta on lisääntynyt 2010-luvulta alkaen. Aineistossa informaatiovaikuttamista käytettiin terminä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tämän jälkeen informaatiovaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Tuloksissa havaittiin kansanedustajien korostavan sivistyksen, koulutuksen ja lukutaidon merkitystä informaatiovaikuttamiselta suojautumiseen. Informaatiovaikuttamisen nähtiin muuttuneen yhteiskunnalliseksi ongelmaksi erityisesti sosiaalisen median aikakaudella. Kansanedustajat kokivat, että väärän tiedon tunnistaminen on muuttunut teknologisen kehittymisen myötä yhä haasteellisemmaksi. Edustajien puheenvuoroissa informaatiovaikuttamista korostettiin yhteiskunnan turvallisuutta ja demokratiaa uhkaavana ilmiönä, jonka puolustaminen vaatii toimia valtion johdolta, viranomaisilta, kansalaisyhteiskunnalta sekä yksittäisiltä kansalaisilta.
|
|---|