Työssäoppimisen ohjauksella työelämävalmiutta työpaikkaohjaajien näkemyksiä työssäoppimisen ohjauksesta

Tässä tutkimuksessa selvitetään työssäoppimisen ohjauksen tapoja kemiallisen metsäteollisuuden automaatioasennusalalla. Toiseksi tutkimuksessa tarkastellaan työpaikkaohjaajien näkemyksiä opiskelijoiden työelämävalmiuksista heidän siirtyessään oppilaitosopinnoista työssäoppimiseen. Lisäksi kartoitet...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Uusi-Salava-Bengharda, Sanna
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98730
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa selvitetään työssäoppimisen ohjauksen tapoja kemiallisen metsäteollisuuden automaatioasennusalalla. Toiseksi tutkimuksessa tarkastellaan työpaikkaohjaajien näkemyksiä opiskelijoiden työelämävalmiuksista heidän siirtyessään oppilaitosopinnoista työssäoppimiseen. Lisäksi kartoitetaan sitä, millaisia kehittämisajatuksia ohjaajilla on alan formaalin koulutuksen sisältövastaavuuden toteutumiseksi työelämän tarpeisiin. Kysymyksessä on laadullinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty yksilöllisinä teemahaastatteluina. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän työssäoppimisen ohjaajaa kahdesta automaatioasennusyrityksestä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että automaatioasennusalan työssäoppimisen ohjaukseen sopiva ohjaustapa on perinteinen mestari-kisällimalli, jossa ohjaajalla ja oppijalla on tiivis ohjausvuorovaikutus. Toivottujen ja tosiasiallisten työelämävalmiuksien erot olivat kuitenkin huomattavan suuret. Tulosten perusteella formaali koulutus ei tarjoa riittäviä perusvalmiuksia käytäntöjen oppimiseen. Ohjaajien tarkastelussa kehitystarpeet kohdistuivat teollisuuden automaatioasennusalan suuntautumislinjaan sekä opetuksen ja opettajien osaamisen ajantasaisuuden varmistamiseen. Haasteeksi nähtiin myös ohjaajien pedagogisten taitojen tuen tarve, jotta oppimisen vaikuttavuus työkontekstissa tehostuisi. Tulokset viittaavat työelämän ja formaalin koulutuksen heikkoon vuorovaikutukseen, jossa yhteinen ymmärrys työelämävalmiuksista jää epäselväksi tai sitä ei ole lainkaan.