| Yhteenveto: | Tarkastelen tutkielmassani mielenterveyden häiriöiden rakentumista ja niille annettuja syitä uudessa kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa. Valitsin tarkasteluni kohteeksi viisi vuosina 2017–2021 ilmestynyttä nuortenkirjaa. Ne ovat Anu Holopaisen Filigraanityttö (2021), Marja Ahon Lasienkeli (2021), Nadja Sumasen Terveisin Seepra (2017), Riina Mattilan Silmät avatessa on edelleen pimeää (2021) ja Kati-Annika Ansaksen Tuhkataivas (2021).
Tutkielmani teoreettisena taustana on kulttuurinen mielenterveystutkimus, hulluustutkimus ja psykiatrinen kirjallisuudentutkimus. Menetelminä käytän lähilukua ja representaatioanalyysia.
Tutkimuskysymyksiä ovat:
Miten mielenterveyden häiriöitä rakennetaan aineistona olevissa nuortenkirjoissa?
Miten mielenterveyden häiriöiden syitä selitetään aineistona olevissa nuortenkirjoissa?
Tutkielmani analyysi osoittaa, että nuortenkirjoissa on käytössä useita erilaisia psykiatristen diagnoosien esittämistapoja. Kaikissa kirjoissa psykiatriset diagnooseja kuvataan päähenkilön toiminnan kautta. Lisäksi useissa kirjoissa diagnoosi kerrotaan suoraan. Vain yhdessä kertomuksessa diagnoosia epäillään tai kritisoidaan. Samoin psykiatrisesta diagnoosista tietämättömyyttä oli vain yhdessä kirjassa.
Nuorten mielenterveyden häiriöiden syinä pidettiin aineistona olevissa nuortenkirjoissa yleensä perimää, ympäristötekijöitä tai molempia yhdessä. Kun selityksenä oli perimä, kirjoissa viitattiin nuorena alkaneisiin oireisiin, samaan sairauteen sukulaisella tai adoptiotaustan vuoksi tuntemattomaan perimään. Ympäristötekijöinä mainittiin perhetilanne, traumaattiset tapahtumat ja seksuaalinen ahdistelu.
|
|---|