"Olenhan edelleen äiti?" kokemuksia äitiydestä huostaanottotilanteessa

Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessani tarkoituksena on tutkia äitien kokemuksia lastensa huostaanottotilanteesta valitsemani aineiston pohjalta. Olen valinnut tutkittavakseni seitsemän artikkelia ja yhden väitöskirjan, joiden sisältöä olen analysoinut tutkimalla vastauksia tutkimuskysymyksee...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lilja, Katri
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98585
Description
Summary:Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessani tarkoituksena on tutkia äitien kokemuksia lastensa huostaanottotilanteesta valitsemani aineiston pohjalta. Olen valinnut tutkittavakseni seitsemän artikkelia ja yhden väitöskirjan, joiden sisältöä olen analysoinut tutkimalla vastauksia tutkimuskysymykseeni. Olen tehnyt aineistosta sisällönanalyysin käyttämällä fenomenologista lähestymistapaa ja teemoittanut toistuvat teemat, joita äitien kokemuksista nousee. Taustoitan tutkimustani avaamalla äitiyden käsitettä, sekä lastensuojelua ja huostaanottoa. Pohdinta osuudessa tuon esiin myös sen, miten traumainformoitu työote voisi auttaa meitä ymmärtämään näitä äitejä, joille huostaanoton kokemus on ollut todella vaikea ja heidän äitiysidentiteettiään horjuttava. Äitien kokemuksista nousee esiin se, miten traumaattinen kokemus huostaanotto on. Äidit kokevat syyllisyyttä ja häpeää siitä, että eivät ole kyenneet huolehtimaan lapsistaan. Heidän äitiysidentiteettinsä horjuu ja he ovat huolissaan siitä, saavatko vielä vaikuttaa lastensa elämään, kun lasten asioista vastaa viranomainen. Tutkimuksessani käy ilmi, että äideillä on itsellään vaikeat taustat ja he olisivat tarvinneet apua elämässään jo aiemmin. Tutkimuksessani käy selväksi myös se, että meidän tulisi auttaa äitejä ja heidän lapsiaan jo aiemmin, jotta välttyisimme ylisukupolvisilta traumoilta. Huostaanoton hetkellä tulisi meidän ammattilaisten kohdata nämä särkyneet äidit ymmärtäen ja heidän toimijuuttaan tilanteesta huolimatta vahvistaen.