| Summary: | Tutkielma tarkastelee hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden toiminnasta julkaistuja kirjoituksia vuosina 2021-2023. Aineistona on Helsingin Sanomissa julkaistut artikkelit välillä
1.1.2021‒31.12.2023, ja tutkielman aiheena on hyvinvointialue ja sosiaalipalvelu. Laki hyvinvointialueista hyväksyttiin 29.6.2021 Sanna Marinin hallituksen aikana, mutta pääosin laki otettiin käyttöön 1.1.2023. Tutkielman tekemisen aikana hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa
reilun vuoden verran.
Teoreettisena viitekehyksenä ja metodologiana tutkielmassa käytetään Erving Goffmanin
kehysanalyysia, jossa tilanteita tutkitaan erilaisten kehysten kautta. Kehysanalyysin kohteena on
arkielämän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteet. Goffmanin tapaan kysytään, mitä kohtauksessa tapahtuu ja kenelle. Tärkeintä Goffmanin mukaan on ymmärtää ”mitä on todellisuus”, ”mitä
tilanteessa tapahtuu” sekä ”mitä merkitystä tapahtumalla on”. Tässä tutkielmassa kehykset toimivat hyvinvointialueuudistuksesta kirjoitettujen sanomalehtiartikkeleiden tulkinnan välineenä.
Tutkimus osoitti, että hyvinvointialueiden arjessa liikutaan useissa eri kehyksissä. Tämän
tutkimuksen mukaan sosiaalihuollon näkökulmasta nousi esille talouskehys, huolikehys, hyvinvointialueiden kehittämisen ja sosiaalihuollon vahvistamisen kehys. Kehykset ovat jatkuvassa
liikkeessä, ne ovat muuttuvia, ne voivat olla limittyneinä ja kerrostuneina toisiinsa sekä niitä voidaan tarvittaessa murtaa.
Tärkeimpinä asioina kehysten pohjalta nousivat esiin rahojen riittävyys, säästöt, jatkuva
henkilöstöpula, palvelukysyntään vastaaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toteutuminen. Lisäksi aineistosta havaittiin, että hyvinvointialueilla nähdään kehittämisen mahdollisuus ja sosiaalihuollon vahvistumisen keinoja.
|
|---|