| Yhteenveto: | Tässä kandidaatin tutkielmassa perehdyttiin KODA-lapsen kielitietoiseen varhaiskasvatukseen opettajien kokemusten kautta. Aihetta oli tärkeä tutkia, sillä siitä löytyi vain vähän tutkittua materiaalia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Lisäksi tutkimustulosten avulla oli mahdollista saada lisää tietoa käytetyistä kielitietoisuutta tukevista keinoista ja opetusmenetelmistä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 etähaastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen opettajaa, joilla oli kokemusta KODA-lapsen opettamisesta. Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin hyödyntäen puolistrukturoituja teemahaastatteluita, joissa oli fenomenografisia piirteitä. Aiheina haastatteluissa oli kielitietoisuuden näyttäytyminen ryhmässä sekä kieltä tukevat keinot ja opetusmenetelmät. Lisäksi tutkittiin, millaisia arviointimenetelmiä KODA-lapsen ryhmässä hyödynnetään. Jokaisen haastateltavan kanssa käytettiin samaa kysymyssarjaa ja vastauksia oli mahdollistaa tarkentaa. Analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen perusteella kielitietoisen varhaiskasvatuksen kieliympäristö näyttäytyi puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien, kolmannen tahon sekä kielten hyödyntämisenä. Opettajat tukivat KODA-lapsen kieliä hyödyntämällä eri aisteja, tarjoamalla tuki- ja opetusmenetelmiä sekä tukemalla viittomakielisyyttä. KODA-lapset hyötyvät tutkimustulosten perusteella kielitietoisista toimintatavoista. Heidän suomen kielen taitonsa todetaan kehittyvän samanaikaisesti tai nopeammin suhteessa vertaisiin.
|
|---|