| description |
Jalkapallossa kiihdytyskyky on merkittävä tekijä otteluiden ratkaisevilla hetkillä ja otteluissa menestymisen taustalla. Kiihdytyskyky on osoitettu olevan riippuvainen urheilijan maksimaalisesta horisontaalisen voiman- ja tehotuotosta. Vastuskelkkaharjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto kehittämään näitä mekaanisia muuttujia mm. jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn kehittämiseksi, mutta vastuskelkkaharjoittelussa käytettyjen kuormitusmallien valinta vaatii syvällisempää tutkimusta. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kahden suurella kuormalla toteutetun kuormitusmallin vaikutuksia jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja horisontaalisen voiman- ja tehontuoton kehittämiseksi.
Tässä tutkimuksessa toteutettiin 9 viikon vastuskelkka harjoitusinterventio ja tutkimuksen koehenkilöt muodostuivat yhdestä Suomen Veikkausliigassa pelaavasta joukkueesta. Tutkimuksessa käytettiin kirjallisuudessa esitettyjä ja luotettavaksi todettuja menetelmiä koehenkilöiden mekaanisten muuttujien ja kiihdytyskyvyn mittaamiseksi ja vastuskelkkaharjoittelussa käytettyjen kuormien määrittämiseksi. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joissa vastuskelkkaharjoittelun kuormitusmallit vastasivat joko 50 % (optimitehoryhmä) tai 60 % (maksimivoimaryhmä) laskua koehenkilöiden maksimaalisesta juoksunopeudesta. Alku- ja loppumittaukset sisälsivät mekaanisista muuttujista koehenkilöiden horisontaalisen voiman (F0), tehon (PMAX) ja nopeuden (V0) sekä maksimaalisen 30 metrin juoksusuorituksesta saatujen väliaikojen (5, 10, 20, 30 metriä) analysoinnin.
Kumpikin ryhmä paransi harjoitusintervention seurauksena mekaanisista muuttujista maksimaalista horisontaalista voimaa (F0: 7,25 ± 0,60 vs. 7,85 ± 0,54 N/kg-1), tehoa (PMAX: 16,11 ± 1,46 vs. 17,68 ± 1,62 N/kg-1) ja maksimaalista juoksunopeutta (V0: 8,98 ± 0,43 vs. 9,19 ± 0,37 m/s). Horisontaalisen voiman ja tehon osalta kummankin ryhmän parannukset olivat merkittäviä (p<0.05), mutta ryhmien välisessä vertailussa ei löydetty selkeitä eroja (p=0.66 ja 0.246) kyseisten muuttujien osalta. Kumpikin ryhmä paransi maksimaalisen juoksutestin kaikkia väliaikoja loppumittauksissa (p<0.05), mutta ryhmien välisessä vertailussa ei ollut yhdenkään väliajan yhteydessä merkittäviä eroja (p>0.05). Prosentuaaliset parannukset olivat kuitenkin hieman parempia sekä mekaanisten muuttujien, kuin myös juoksunväliaikojen osalta optimitehoryhmällä verrattuna maksimivoimaryhmään.
Tämän tutkimuksen perusteella suurilla kuormilla toteutettu vastuskelkkaharjoittelu on tehokas harjoitusmuoto kehittämään jalkapalloilijoiden kiihdytyskykyä ja horisontaalista voiman- ja tehontuottoa. Tuloksien perusteella (prosentuaaliset parannukset) kuitenkin kuormitusmalli, joka vastaa 50 % nopeuden laskua maksimaalisesta juoksunopeudesta, antaa tehokkaamman stimuluksen jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja siihen liitännäisten mekaanisten ominaisuuksien kehittämiseksi.
Huuhka, T. 2024. Vastuskelkkaharjoittelun vaikutukset kiihdytyskykyyn ja horisontaaliseen voiman- ja tehontuottoon jalkapalloilijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, valmennus- ja testausopin pro gradu -tutkielma, 62 s.
Jalkapallossa kiihdytyskyky on merkittävä tekijä otteluiden ratkaisevilla hetkillä ja otteluissa menestymisen taustalla. Kiihdytyskyky on osoitettu olevan riippuvainen urheilijan maksimaalisesta horisontaalisen voiman- ja tehotuotosta. Vastuskelkkaharjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto kehittämään näitä mekaanisia muuttujia mm. jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn kehittämiseksi, mutta vastuskelkkaharjoittelussa käytettyjen kuormitusmallien valinta vaatii syvällisempää tutkimusta. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kahden suurella kuormalla toteutetun kuormitusmallin vaikutuksia jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja horisontaalisen voiman- ja tehontuoton kehittämiseksi.
Tässä tutkimuksessa toteutettiin 9 viikon vastuskelkka harjoitusinterventio ja tutkimuksen koehenkilöt muodostuivat yhdestä Suomen Veikkausliigassa pelaavasta joukkueesta. Tutkimuksessa käytettiin kirjallisuudessa esitettyjä ja luotettavaksi todettuja menetelmiä koehenkilöiden mekaanisten muuttujien ja kiihdytyskyvyn mittaamiseksi ja vastuskelkkaharjoittelussa käytettyjen kuormien määrittämiseksi. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joissa vastuskelkkaharjoittelun kuormitusmallit vastasivat joko 50 % (optimitehoryhmä) tai 60 % (maksimivoimaryhmä) laskua koehenkilöiden maksimaalisesta juoksunopeudesta. Alku- ja loppumittaukset sisälsivät mekaanisista muuttujista koehenkilöiden horisontaalisen voiman (F0), tehon (PMAX) ja nopeuden (V0) sekä maksimaalisen 30 metrin juoksusuorituksesta saatujen väliaikojen (5, 10, 20, 30 metriä) analysoinnin.
Kumpikin ryhmä paransi harjoitusintervention seurauksena mekaanisista muuttujista maksimaalista horisontaalista voimaa (F0: 7,25 ± 0,60 vs. 7,85 ± 0,54 N/kg-1), tehoa (PMAX: 16,11 ± 1,46 vs. 17,68 ± 1,62 N/kg-1) ja maksimaalista juoksunopeutta (V0: 8,98 ± 0,43 vs. 9,19 ± 0,37 m/s). Horisontaalisen voiman ja tehon osalta kummankin ryhmän parannukset olivat merkittäviä (p<0.05), mutta ryhmien välisessä vertailussa ei löydetty selkeitä eroja (p=0.66 ja 0.246) kyseisten muuttujien osalta. Kumpikin ryhmä paransi maksimaalisen juoksutestin kaikkia väliaikoja loppumittauksissa (p<0.05), mutta ryhmien välisessä vertailussa ei ollut yhdenkään väliajan yhteydessä merkittäviä eroja (p>0.05). Prosentuaaliset parannukset olivat kuitenkin hieman parempia sekä mekaanisten muuttujien, kuin myös juoksunväliaikojen osalta optimitehoryhmällä verrattuna maksimivoimaryhmään.
Tämän tutkimuksen perusteella suurilla kuormilla toteutettu vastuskelkkaharjoittelu on tehokas harjoitusmuoto kehittämään jalkapalloilijoiden kiihdytyskykyä ja horisontaalista voiman- ja tehontuottoa. Tuloksien perusteella (prosentuaaliset parannukset) kuitenkin kuormitusmalli, joka vastaa 50 % nopeuden laskua maksimaalisesta juoksunopeudesta, antaa tehokkaamman stimuluksen jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja siihen liitännäisten mekaanisten ominaisuuksien kehittämiseksi.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ahtiainen, Juha", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Huuhka, Toni", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-09-20T05:10:24Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-09-20T05:10:24Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97108", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Jalkapallossa kiihdytyskyky on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 otteluiden ratkaisevilla hetkill\u00e4 ja otteluissa menestymisen taustalla. Kiihdytyskyky on osoitettu olevan riippuvainen urheilijan maksimaalisesta horisontaalisen voiman- ja tehotuotosta. Vastuskelkkaharjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 mekaanisia muuttujia mm. jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn kehitt\u00e4miseksi, mutta vastuskelkkaharjoittelussa k\u00e4ytettyjen kuormitusmallien valinta vaatii syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tutkimusta. T\u00e4ss\u00e4 pro gradu -tutkielmassa selvitet\u00e4\u00e4n kahden suurella kuormalla toteutetun kuormitusmallin vaikutuksia jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja horisontaalisen voiman- ja tehontuoton kehitt\u00e4miseksi.\n\nT\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa toteutettiin 9 viikon vastuskelkka harjoitusinterventio ja tutkimuksen koehenkil\u00f6t muodostuivat yhdest\u00e4 Suomen Veikkausliigassa pelaavasta joukkueesta. Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin kirjallisuudessa esitettyj\u00e4 ja luotettavaksi todettuja menetelmi\u00e4 koehenkil\u00f6iden mekaanisten muuttujien ja kiihdytyskyvyn mittaamiseksi ja vastuskelkkaharjoittelussa k\u00e4ytettyjen kuormien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Koehenkil\u00f6t jaettiin kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, joissa vastuskelkkaharjoittelun kuormitusmallit vastasivat joko 50 % (optimitehoryhm\u00e4) tai 60 % (maksimivoimaryhm\u00e4) laskua koehenkil\u00f6iden maksimaalisesta juoksunopeudesta. Alku- ja loppumittaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t mekaanisista muuttujista koehenkil\u00f6iden horisontaalisen voiman (F0), tehon (PMAX) ja nopeuden (V0) sek\u00e4 maksimaalisen 30 metrin juoksusuorituksesta saatujen v\u00e4liaikojen (5, 10, 20, 30 metri\u00e4) analysoinnin. \n\nKumpikin ryhm\u00e4 paransi harjoitusintervention seurauksena mekaanisista muuttujista maksimaalista horisontaalista voimaa (F0: 7,25 \u00b1 0,60 vs. 7,85 \u00b1 0,54 N/kg-1), tehoa (PMAX: 16,11 \u00b1 1,46 vs. 17,68 \u00b1 1,62 N/kg-1) ja maksimaalista juoksunopeutta (V0: 8,98 \u00b1 0,43 vs. 9,19 \u00b1 0,37 m/s). Horisontaalisen voiman ja tehon osalta kummankin ryhm\u00e4n parannukset olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 (p<0.05), mutta ryhmien v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa ei l\u00f6ydetty selkeit\u00e4 eroja (p=0.66 ja 0.246) kyseisten muuttujien osalta. Kumpikin ryhm\u00e4 paransi maksimaalisen juoksutestin kaikkia v\u00e4liaikoja loppumittauksissa (p<0.05), mutta ryhmien v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa ei ollut yhdenk\u00e4\u00e4n v\u00e4liajan yhteydess\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja (p>0.05). Prosentuaaliset parannukset olivat kuitenkin hieman parempia sek\u00e4 mekaanisten muuttujien, kuin my\u00f6s juoksunv\u00e4liaikojen osalta optimitehoryhm\u00e4ll\u00e4 verrattuna maksimivoimaryhm\u00e4\u00e4n.\n\nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella suurilla kuormilla toteutettu vastuskelkkaharjoittelu on tehokas harjoitusmuoto kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jalkapalloilijoiden kiihdytyskyky\u00e4 ja horisontaalista voiman- ja tehontuottoa. Tuloksien perusteella (prosentuaaliset parannukset) kuitenkin kuormitusmalli, joka vastaa 50 % nopeuden laskua maksimaalisesta juoksunopeudesta, antaa tehokkaamman stimuluksen jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja siihen liit\u00e4nn\u00e4isten mekaanisten ominaisuuksien kehitt\u00e4miseksi.\nHuuhka, T. 2024. Vastuskelkkaharjoittelun vaikutukset kiihdytyskykyyn ja horisontaaliseen voiman- ja tehontuottoon jalkapalloilijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, valmennus- ja testausopin pro gradu -tutkielma, 62 s. \n\nJalkapallossa kiihdytyskyky on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 otteluiden ratkaisevilla hetkill\u00e4 ja otteluissa menestymisen taustalla. Kiihdytyskyky on osoitettu olevan riippuvainen urheilijan maksimaalisesta horisontaalisen voiman- ja tehotuotosta. Vastuskelkkaharjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 mekaanisia muuttujia mm. jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn kehitt\u00e4miseksi, mutta vastuskelkkaharjoittelussa k\u00e4ytettyjen kuormitusmallien valinta vaatii syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tutkimusta. T\u00e4ss\u00e4 pro gradu -tutkielmassa selvitet\u00e4\u00e4n kahden suurella kuormalla toteutetun kuormitusmallin vaikutuksia jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja horisontaalisen voiman- ja tehontuoton kehitt\u00e4miseksi.\n\nT\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa toteutettiin 9 viikon vastuskelkka harjoitusinterventio ja tutkimuksen koehenkil\u00f6t muodostuivat yhdest\u00e4 Suomen Veikkausliigassa pelaavasta joukkueesta. Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin kirjallisuudessa esitettyj\u00e4 ja luotettavaksi todettuja menetelmi\u00e4 koehenkil\u00f6iden mekaanisten muuttujien ja kiihdytyskyvyn mittaamiseksi ja vastuskelkkaharjoittelussa k\u00e4ytettyjen kuormien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Koehenkil\u00f6t jaettiin kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, joissa vastuskelkkaharjoittelun kuormitusmallit vastasivat joko 50 % (optimitehoryhm\u00e4) tai 60 % (maksimivoimaryhm\u00e4) laskua koehenkil\u00f6iden maksimaalisesta juoksunopeudesta. Alku- ja loppumittaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t mekaanisista muuttujista koehenkil\u00f6iden horisontaalisen voiman (F0), tehon (PMAX) ja nopeuden (V0) sek\u00e4 maksimaalisen 30 metrin juoksusuorituksesta saatujen v\u00e4liaikojen (5, 10, 20, 30 metri\u00e4) analysoinnin. \n\nKumpikin ryhm\u00e4 paransi harjoitusintervention seurauksena mekaanisista muuttujista maksimaalista horisontaalista voimaa (F0: 7,25 \u00b1 0,60 vs. 7,85 \u00b1 0,54 N/kg-1), tehoa (PMAX: 16,11 \u00b1 1,46 vs. 17,68 \u00b1 1,62 N/kg-1) ja maksimaalista juoksunopeutta (V0: 8,98 \u00b1 0,43 vs. 9,19 \u00b1 0,37 m/s). Horisontaalisen voiman ja tehon osalta kummankin ryhm\u00e4n parannukset olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 (p<0.05), mutta ryhmien v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa ei l\u00f6ydetty selkeit\u00e4 eroja (p=0.66 ja 0.246) kyseisten muuttujien osalta. Kumpikin ryhm\u00e4 paransi maksimaalisen juoksutestin kaikkia v\u00e4liaikoja loppumittauksissa (p<0.05), mutta ryhmien v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa ei ollut yhdenk\u00e4\u00e4n v\u00e4liajan yhteydess\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja (p>0.05). Prosentuaaliset parannukset olivat kuitenkin hieman parempia sek\u00e4 mekaanisten muuttujien, kuin my\u00f6s juoksunv\u00e4liaikojen osalta optimitehoryhm\u00e4ll\u00e4 verrattuna maksimivoimaryhm\u00e4\u00e4n.\n\nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella suurilla kuormilla toteutettu vastuskelkkaharjoittelu on tehokas harjoitusmuoto kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jalkapalloilijoiden kiihdytyskyky\u00e4 ja horisontaalista voiman- ja tehontuottoa. Tuloksien perusteella (prosentuaaliset parannukset) kuitenkin kuormitusmalli, joka vastaa 50 % nopeuden laskua maksimaalisesta juoksunopeudesta, antaa tehokkaamman stimuluksen jalkapalloilijoiden kiihdytyskyvyn ja siihen liit\u00e4nn\u00e4isten mekaanisten ominaisuuksien kehitt\u00e4miseksi.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-09-20T05:10:24Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-09-20T05:10:24Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "67", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kiihdytyskyky", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "horisontaalinen voima", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "horisontaalinen teho", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Suurilla kuormilla toteutetun vastuskelkkaharjoittelun vaikutukset kiihdytyskykyyn ja horisontaaliseen voiman- ja tehontuottoon jalkapalloilijoilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202409205985", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "jalkapallo", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "jalkapalloilijat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voimaharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|