| Summary: | Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Ilmari Pimiän Unen maa -runokokoelmassa (1942) ilmentyvää ideologiaa, kansallista identiteettiä ja Karjala-kuvaa. Karjala-runoilijaksi profiloituneen ja kirjailijaryhmittymä Tulenkantajissa vaikuttaneen Pimiän tuotantoa on aiemmin tutkittu vain niukasti. Myös muiden suomalaisten kirjailijoiden Karjala-aiheinen runous on jäänyt tutkimuksellisesti vähälle huomiolle, joten tutkimusasetelman relevanssi on perusteltavissa edellä
mainituilla tutkimusaukoilla. Myös Karjalan luonne rajaseutuna Suomen ja Venäjän välimaastossa
tuo oman ja alati ajankohtaisen lisänsä tutkimusaiheen perusteluun. Tutkielmassa aineistoa lähestytään kahden tutkimuskysymyksen kautta: 1) Minkälaista ideologiaa kokoelman runoissa tuotetaan? 2) Minkälainen kansallinen identiteetti kokoelman runoissa konstruoituu?
Teoreettiselta viitekehykseltään tutkielma sijoittuu kirjallisuussosiologian ja kulttuurintutkimuksen risteykseen. Tätä teoreettista lähestymistapaa nimitetään tutkielmassa kulttuurintutkimuksellisesti suuntautuneeksi kirjallisuudentutkimukseksi. Teorioina hyödynnetään niin kirjallisuustieteen kuin kulttuurintutkimuksen tekstejä. Keskeisiä käsitteitä ovat ideologia ja kansallinen identiteetti. Tutkimusmetodina tutkielmassa käytetään kontekstualisoivaa lähilukua, jossa analysoitavien runotekstien tulkinta suhteutetaan ensisijaisesti niiden historiallis-yhteiskunnallisiin konteksteihin. Taustalla on myös herderiläinen käsitys runouden kyvystä ilmentää kansakunnan ”omaa maailmaa” ja ajan henkeä.
Tutkielman analyysisosiossa luetaan kokoelmasta
poimittuja runoja tutkimuskysymysten läpi tarkasteltuna. Analyysin perusteella Unen maan runoissa tuotettu ideologia on vahvasti sidoksissa aikakautensa
nationalistiseen viitekehykseen, jossa korostetaan muun muassa Suur-Suomen ja heimoaatteen kautta Karjalan erityisasemaa läntisen sivistyksen etuvartiona. Kokoelmassa konstruoitu kansallinen identiteetti
puolestaan määrittyy hybridiseksi kokonaisuudeksi, jossa
vahvan suomalaispainotuksen ohella on mukana myös regionalistista karjalaisuuden korostamista.
|
|---|