| Summary: | Tämän yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisilla seikoilla on vaikutuksia suomalaisten nuorten aikuisten kulutusasenteisiin. Tutkimusta ohjasi kaksi tutkimuskysymystä, joita pyrittiin jäsentämään teoreettisen viitekehyksen ja metodikirjallisuuden ohjaamana. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako lapsuuden perheen koettu toimeentulo nuorten aikuisten kulutusasenteisiin. Toisena tutkimuksen tavoitteena oli saada ymmärrystä iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutuksista kyselyyn vastanneiden kulutusasenteisiin. Tämän tutkimuksen avulla on mahdollista saada lisää tietoa ja näkökulmia kuluttamisen taustalla ilmenevistä tekijöistä.
Tutkimuksen metodologia koostui aineiston, muuttujien sekä analyysimenetelmän jäsentämisestä. Tarkemmin tutkimuksen aineistona toimi DigiConsumers-tutkimusryhmän valmiiksi keräämä kvantitatiivinen kyselyaineisto, joka sisälsi tietoa 18–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten aikuisten (n=2318) kulutusasenteista ja taloudellisesta toiminnasta. Selitettävänä muuttujana toimi kulutusasenne-summamuuttuja ja taustamuuttujina ikä, sukupuoli, asuinpaikka sekä perheen koettu taloudellinen tilanne. Analyysimenetelmänä toimi ristiintaulukointi ja khii-toiseen-riippumattomuustesti, joiden avulla summamuuttujaa tarkasteltiin eri selittävien muuttujien luokissa.
Tutkimus osoitti, että kulutusasenteisiin vaikuttavat niin yksilölliset seikat kuin myös ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Sukupuolella ja asuinpaikalla ilmeni vaikutuksia perusjoukon kulutusasenteisiin, kun taas iällä ja perheen koetulla toimeentulolla ei esiintynyt yhteyttä. Kuluttamisen vaihtelevat lähtökohdat ovat sidoksissa yhteiskunnallisiin järjestyksiin ja siihen, miten yksilöt asemoivat toisiaan kuluttamisen kautta. Lisäksi tutkimuksen tuloksista nousi mahdollisuus jatkotutkimukselle, jossa voisi perehtyä syvemmin kuluttamisen paikallisiin merkityksiin sosiaalisten ongelmien viitekehyksessä. Tutkimus toimii osana kulutustutkimuksen monitieteistä kenttää, ja tarjoaa tietoa kuluttamisen vaihtelevien lähtökohtien vaikutuksista suomalaisten nuorten aikuisten kulutusasenteisiin.
|
|---|