| Summary: | Vanhemmuus herättää keskustelua, ja usein keskustelu jakautuu eriäviin keskusteluihin äitiydestä ja isyydestä. Äitiys ja isyys toisistaan eriteltyinä vanhemmuuden muotoina luovat erilaisia kuvia vanhemmuudesta ja samalla muotoilevat käsityksiä binäärisistä sukupuolista. Maisterintutkielmassani tarkastelen äitiyteen ja isyyteen liitettyjä diskursseja Suomi24-keskustelupalstalla sekä sitä, miten ne eroavat toisistaan.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mitä diskursseja äitiyteen ja isyyteen liitetään Suomi24-keskustelupalstalla? 2) Miten nämä diskurssit eroavat toisistaan?
Tutkielmassani hyödynnän korpusavusteista diskurssintutkimusta eli CADS:ia, joka yhdistää korpuslingvistiikan ja diskurssintutkimuksen menetelmiä ja teoriaa. Analyysini etenee avainsana-analyysistä ja
semanttisten preferenssien luokittelusta aineistosta nousevien diskurssien analyysiin. Tutkielman aineisto
on kerätty Suomi24-korpuksesta, joka sisältää keskustelua vuosilta 2001–2020. Vertailen äitiyteen ja isyyteen liittyvää keskustelua keskenään saadakseni esiin aineistojen keskeiset erot.
Tarkastelen kummastakin aineistosta 100 avainsanaa, joiden semanttisten preferenssien tarkastelun
jälkeen muodostan kummastakin aineistosta kolme merkitsevintä diskurssia. Isyys-aineiston isyyspuhetta kuvaavat diskurssit ovat isyys juridisena ilmiönä, isyys biologisena ilmiönä ja isyys oikeutena ja velvollisuutena. Äitiys-aineiston keskeiset diskurssit ovat äitiys henkilökohtaisena kokemuksena, äitiys yhteiskunnallisena ilmiönä ja äitiys arvostelun kohteena. Keskustelu isyydestä keskittyy biologisen ja juridisen isyyden ympärille ja isyyden vahvistaminen sekä sen lailliset seuraukset ovat keskeisiä. Äitiys näyttäytyy aineistossa
moninaisten tunteiden kautta ja yhteiskunta asettaa äitiydelle paljon vaatimuksia. Äitiys nähdään ongelmana työelämässä ja myyttinen äitiys asettaa suuria odotuksia äitiydelle ja vaikuttaa myös äitien kokemuksiin.
Tutkielmani osoittaa, kuinka eri tavoin äitiys ja isyys nähdään Suomi24-keskustelupalstalla. Isyys
nähdään tärkeänä asiana, vaikka käytännön isyys jää diskurssien ulkopuolelle. Äitiyteen taas kohdistuu
paineita nimenomaan äitiyden herättämistä tunteista, yhteiskunnan suhtautumisesta sekä käytännön äitiydestä. Tutkimus osoittaa, miten vanhemmuuspuhe on sukupuolittunutta. Isyys jää hyvin kapeaksi, kun
taas äitiyteen asetetaan paljon odotuksia, tai sitä suoraan kritisoidaan.
|
|---|