Varhaiskasvatuksen henkilöstön tunteet ja kasvatusvuorovaikutus lasten kanssa

Määrällisen tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää kasvattajien myönteisiä ja kielteisiä tunteita sekä myönteistä ja kielteistä suhtautumista lapsiryhmään. Tutkimuksessamme kuvaamme myös, kuinka myönteisiksi ja kielteisiksi kasvattajat arvioivat lapsiryhmän ilmapiirin lasten välisissä suhteissa. L...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Hyvärinen, Saija, Rautjoki, Riikka
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96581
Kuvaus
Yhteenveto:Määrällisen tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää kasvattajien myönteisiä ja kielteisiä tunteita sekä myönteistä ja kielteistä suhtautumista lapsiryhmään. Tutkimuksessamme kuvaamme myös, kuinka myönteisiksi ja kielteisiksi kasvattajat arvioivat lapsiryhmän ilmapiirin lasten välisissä suhteissa. Lisäksi tutkimuksessamme tutkittiin, onko varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja opettajien arvioiden välillä eroja. Tutkimuksen aineistona käytämme Jyväskylän yliopiston TUIKKU- tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen -hankkeessa vuonna 2022 kerättyä varhaiskasvatuksen työntekijöiden (N=69) päiväkirja-aineistoa. TUIKKU-hanke on opetus ja kulttuuriministeriön rahoittama. Aineiston analyysissa hyödynnettiin keskiarvosummamuuttujia, Mann- Whitney U-testiä sekä Spearmanin korrelaatiokerrointa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvattajien arviot niin tunteistaan, suhtautumisestaan kuin lapsiryhmän ilmapiiristä olivat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä. Opettajien ja lastenhoitajien arvioiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Tutkimuksemme perusteella tunteiden ja ilmapiirin välillä on yhteyttä. Myönteisiä tunteita kokiessaan kasvattajat myös suhtautuivat myönteisemmin ryhmän lapsiin, vastaavasti kielteisiä tunteita kokiessaan kasvattajat suhtautuivat lapsiryhmään etäisesti ja turhautuneesti sekä arvioivat lasten välisten suhteiden ilmapiiriä kielteisemmin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvattajan myönteisellä vuorovaikutuksella on merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.