Rakennusalan ahdinko syksyllä 2023 kriisiuutisoinnin kehykset ja toimijoiden äänet Rakennuslehden, Helsingin Sanomien ja Ylen verkkouutisissa

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan rakennusalan kriisiksi mielletyn ilmiön määrittelyä ja kehystämistä sekä määrittelyyn osallistuneiden toimijoiden ääniä. Tutkielman aineistona toimii syksyllä 2023 Helsingin Sanomissa, Ylellä ja Rakennuslehdessä julkaistut aihetta käsitelleet verkkouutiset....

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jolkkonen, Anni
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96568
Description
Summary:Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan rakennusalan kriisiksi mielletyn ilmiön määrittelyä ja kehystämistä sekä määrittelyyn osallistuneiden toimijoiden ääniä. Tutkielman aineistona toimii syksyllä 2023 Helsingin Sanomissa, Ylellä ja Rakennuslehdessä julkaistut aihetta käsitelleet verkkouutiset. Asuntorakentamisen volyymin merkittävä väheneminen vuoden 2023 aikana lisäsi rakennusalaan, ja tarkemmin tähän asuntorakentamisen aikaansaamaan ilmiöön, liittyvää uutisointia merkittävästi. Ilmiöstä puhuttiin useissa otsikoissa “rakennusalan kriisinä”, vaikka ilmiötä määriteltiin monissa medioissa eri tavoin. Tämän tutkielman tarkoituksena on pureutua siihen, miten ilmiötä itseasiassa määriteltiin ja kehystettiin sekä tarkastella median eri tahoille myöntämää määrittelyvaltaa eli sitä, kenen ääni ilmiön määrittelyssä pääsi kuuluviin. Laajemmin tutkimuksen avulla tehdään näkyväksi yleisesti ilmiöiden määrittelyyn, niiden kehystämiseen ja lähdekäytäntöihin liittyviä journalistisia valintoja. Tutkimuksen yhtenä teoreettisena lähtökohtana käytettiin journalistista kehystämistä ja tutkimusmetodina kehysanalyysia. Yhteensä 69 artikkelista koostuvasta tutkimusaineistosta kartoitettiin ensin, miten siinä määriteltiin rakennusalan kriisi tarkastelemalla kuvailuun käytettyjä metaforia, fraaseja ja kielikuvia. Tunnistettuja ilmiön määritelmiä verrattiin aikaisemmassa tutkimuksessa esitettyihin uutiskehyksiin ja näin muodostettiin kokonaiskuva ilmiön määrittelystä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin mitkä tahot osallistuivat rakennusalan kriisin määrittelyyn ja mitä lähdetyyppejä aineistossa hyödynnettiin. Ilmiö määriteltiin aineistossa yleisimmin rakennusalan vaikeaksi tilanteeksi, rakentamisen vähenemiseksi ja rakennusalan ahdingoksi. Sen sijaan ilmiön nimittäminen kriisiksi oli aineistossa harvinaista. Määrittelyjen kuvailussa toistui ahdinkoon ja uhkakuviin liittyvä sanasto. Ilmiötä kehystettiin yleisimmin talouden ja seurauksen kehyksillä eli määritelmää perusteltiin ilmiön taloudellisilla ja muilla seurauksilla. Määrittelyvalta annettiin päätöksentekoeliitille, joka koostui rakennusalan johtoasemassa olevista toimijoista, talouden asiantuntijoista ja poliitikoista. Tutkimus tarjoaa journalistiselle tutkimuskentälle lisää tietoa uutiskehysten käyttämisestä ajankohtaisessa kriisissä, joka ei ole luonteeltaan poliittinen tai pelkästään talouden kriisi. Lisäksi se laajentaa käsitystä kriisiuutisoinnin lähdekäytännöistä alaspesifin ilmiön yhteydessä.