Sorakuoppien sankarivainajat vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla

Historian kandidaatintutkielmani tehtävänä on selvittää hautaan siunaamista erityisenä sovinnon välineenä, kun siunattavina ovat olleet vuoden 1918 Suomen sisällissodan punaisen osapuolen vainajat ja siunaustilaisuudet on pidetty miltei sata vuotta heidän kuolemansa jälkeen. Sisällissodan punaisist...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kuusela, Hanna
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96453
_version_ 1826225819071021056
author Kuusela, Hanna
author2 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Historian ja etnologian laitos Department of History and Ethnology Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Kuusela, Hanna Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Historian ja etnologian laitos Department of History and Ethnology Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Kuusela, Hanna Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Historian ja etnologian laitos Department of History and Ethnology Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Kuusela, Hanna
datasource_str_mv jyx
description Historian kandidaatintutkielmani tehtävänä on selvittää hautaan siunaamista erityisenä sovinnon välineenä, kun siunattavina ovat olleet vuoden 1918 Suomen sisällissodan punaisen osapuolen vainajat ja siunaustilaisuudet on pidetty miltei sata vuotta heidän kuolemansa jälkeen. Sisällissodan punaisista miltei kaikki olivat evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, sillä lain mukaan oli kuuluttava johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Moni sodassa tai sen jälkeen alkaneissa puhdistus- ja rankaisutoimissa surmansa saanut punainen jäi kuitenkin hautaamatta kuten kirkon jäsenelle kuului. Joukkohautoihin, sorakuoppiin vuosikymmeniksi unohdetut vainajat olivat perheenjäsenilleen ja läheisilleen kipeä asia ja muistuttivat epätasa-arvoisesta kohtelusta, jota kirkko oli harjoittanut. Jo ennen sisällissodan puhkeamista kirkkoa kohtaan rakoillut työväestön luottamus mureni myös sen asettuessa sodan voittajan puolelle. Kirkko ei ollut sodan osapuoli, mutta sisällissodan myötä se hylkäsi osan keskeisistä tehtävistään ja otti paikkansa valkoisen esivallan ja rankaisijan rinnalla. Se mikä tuolloin meni rikki, jäi vuosikymmeniksi odottamaan sovitusta. Papit siunasivat punaisia vainajia jo sodan aikana ja vaihtelevasti sen päättymisen jälkeen. Toisen maailmansodan päätyttyä myös punaiset tunnustettiin aiemmasta poiketen sankarivainajiksi ja heidän muistoaan oli mahdollista viettää ja kunnioittaa avoimemmin, kuten uusia sisällissodan muistomerkkejä pystyttämällä erityisesti punaisten muistolle. Samoihin aikoihin myös hautaan siunaamisia toimitettiin joissain Suomen seurakunnista. Varsinainen ilmapiirin ja keskustelujen avartuminen tapahtui kuitenkin vasta 1990-luvulla, jolloin punaisten haudoista paljon huolehtineet työväenyhdistykset ja luterilainen kirkko alkoivat yhdessä omaisten ja muiden paikallistahojen kanssa sopia ja suunnitella punaisten siunaustilaisuuksia tai muistojuhlia. Siunaamisten edellytyksenä oli useimmiten pitkä prosessi hautapaikkojen paikantamisessa ja vainajien tunnistamisessa. Joissain tapauksissa punaiset vainajat oli siirretty joukkohaudoista virallisiin hautausmaihin jo aiemmin, mutta jätetty siunaamatta, toisten kohdalla jopa oli tehtävä ensin siirtäminen. Toimittaessaan hautaan siunaamisia 1990-2010-luvuilla piispat toimittivat sovinnon työtä, kirkon tehtävää, josta punaiset vainajat olivat itse jääneet paitsi aiemmin, mutta joka oli myös avaimena suomalaisessa yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa sisällissotamenneisyydestä ja sovinnosta. Kirkko sai myös kritiikkiä toimistaan, sillä vainajien vakaumusta tai heidän omaistensa mielipidettä ei useinkaan voitu kysyä. Kirkon toiminta myös nähtiin liian myöhään koittaneena palsamointina ja jopa tekopyhänä. Yksityishenkilön kanneltua 2000-luvun puolivälissä siunaamistilaisuuksista, eduskunnan apulaisoikeusmies teetti kirkolla niistä laajemman selvityksen, josta käy ilmi, että melkein kaikissa hiippakunnissa siunauksia ja muistojuhlia oli vietettykin, mutta toisaalta tarkat tiedot vainajista ja siunaustilaisuuksien muista taustoista olivat osittain vielä puutteelliset. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin ratkaisu asiassa kuitenkin oli, ettei evankelis-luterilainen kirkko ole syyllistynyt rikkomaan mitään lakia toimittaessaan punaisten siunaamisia jälkikäteen. Hän myös näki siunaustilaisuudet sovinnon eleenä menneisyyttä kohtaan. 2010-luvulla merkittävä vuosi sisällissodan sovinnon kannalta oli 100-vuotisjuhlavuosi 2018. Vielä tuolloinkin punaisia siunattiin ja osa prosesseista hautaan saattamisessa oli vielä kesken. Vuonna 2018 piispojen viesti suomalaisille kuitenkin oli, että kirkko oli valmis katsomaan menneisyytensä virheitä ja sodassa aiheuttamaansa pahaa. Hautaan siunaaminen on ollut evankelis-luterilaisessa kirkossa erityinen sovinnon väline, sillä teologisesti se kuvaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta niin elämän kuin kuolemankin edessä. Toisaalta hautaaminen arvokkaasti ja viivytyksettä on myös kirkkolakiin kuuluva velvoite: se on osa yhteisöön kuulumista ja osa kirkon vastuuta omistaan. Sisällissodan jälkitulkinnoissa kirkon armottomuus saattoi perustua olettamukseen, että työväestö ja punaiset olivat hylänneet kirkon eivätkä he ansainneet edes kunniallista hautausta. Sovinnon tulkinnoissa Turun piispa Kaarlo Kallialan sanoin vuonna 2018: ”Kaikki saatellaan, kaikki siunataan.” Tutkimusmetodini on ollut laadullinen tutkimus, jossa erityisesti diskurssianalyysi on palvellut. Lähteistä olen etsinyt ns. sovinnon diskursseja, ja tutkinut kirkossa esiintynyttä puhetta ja kieltä – papiston ja piispojen – suhteessa punaisten hautaan siunaamiseen ja sovintoon. Hautaan siunaamisia ja muistojuhlia tai sovintovuoden palveluksia toimittaneet piispat ovat puhuneet paljon sovinnosta, mutta tutkielmani kannalta merkittävimpiä ovat olleet puheet tai tekstit, joissa sisällissotavuoden siunaamatta jättäminen on tunnustettu rikkomukseksi tai virheeksi, ja jälkikäteen hautaan siunaaminen aktiksi, jolla menneisyydessä rikottu on haluttu sovittaa. Kutsun tätä sovinnon välineeksi. Hautaan siunaamisten yhteydessä on myös käynyt ilmi, että piispat tai papit eivät ole ottaneet sovintoa yksityiseksi tehtäväkseen, vaan sillä on korostettu nimenomaan kirkon yhteistä vastuuta.
first_indexed 2024-08-01T20:00:59Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Antero, Holmila", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Timo, S\u00e4rkk\u00e4", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Kuusela, Hanna", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-08-01T05:07:18Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-08-01T05:07:18Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96453", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Historian kandidaatintutkielmani teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4 hautaan siunaamista erityisen\u00e4 sovinnon v\u00e4lineen\u00e4, kun siunattavina ovat olleet vuoden 1918 Suomen sis\u00e4llissodan punaisen osapuolen vainajat ja siunaustilaisuudet on pidetty miltei sata vuotta heid\u00e4n kuolemansa j\u00e4lkeen. \nSis\u00e4llissodan punaisista miltei kaikki olivat evankelis-luterilaisen kirkon j\u00e4seni\u00e4, sill\u00e4 lain mukaan oli kuuluttava johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Moni sodassa tai sen j\u00e4lkeen alkaneissa puhdistus- ja rankaisutoimissa surmansa saanut punainen j\u00e4i kuitenkin hautaamatta kuten kirkon j\u00e4senelle kuului. Joukkohautoihin, sorakuoppiin vuosikymmeniksi unohdetut vainajat olivat perheenj\u00e4senilleen ja l\u00e4heisilleen kipe\u00e4 asia ja muistuttivat ep\u00e4tasa-arvoisesta kohtelusta, jota kirkko oli harjoittanut. Jo ennen sis\u00e4llissodan puhkeamista kirkkoa kohtaan rakoillut ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n luottamus mureni my\u00f6s sen asettuessa sodan voittajan puolelle. Kirkko ei ollut sodan osapuoli, mutta sis\u00e4llissodan my\u00f6t\u00e4 se hylk\u00e4si osan keskeisist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n ja otti paikkansa valkoisen esivallan ja rankaisijan rinnalla. Se mik\u00e4 tuolloin meni rikki, j\u00e4i vuosikymmeniksi odottamaan sovitusta.\nPapit siunasivat punaisia vainajia jo sodan aikana ja vaihtelevasti sen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 my\u00f6s punaiset tunnustettiin aiemmasta poiketen sankarivainajiksi ja heid\u00e4n muistoaan oli mahdollista viett\u00e4\u00e4 ja kunnioittaa avoimemmin, kuten uusia sis\u00e4llissodan muistomerkkej\u00e4 pystytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityisesti punaisten muistolle. Samoihin aikoihin my\u00f6s hautaan siunaamisia toimitettiin joissain Suomen seurakunnista. Varsinainen ilmapiirin ja keskustelujen avartuminen tapahtui kuitenkin vasta 1990-luvulla, jolloin punaisten haudoista paljon huolehtineet ty\u00f6v\u00e4enyhdistykset ja luterilainen kirkko alkoivat yhdess\u00e4 omaisten ja muiden paikallistahojen kanssa sopia ja suunnitella punaisten siunaustilaisuuksia tai muistojuhlia. Siunaamisten edellytyksen\u00e4 oli useimmiten pitk\u00e4 prosessi hautapaikkojen paikantamisessa ja vainajien tunnistamisessa. Joissain tapauksissa punaiset vainajat oli siirretty joukkohaudoista virallisiin hautausmaihin jo aiemmin, mutta j\u00e4tetty siunaamatta, toisten kohdalla jopa oli teht\u00e4v\u00e4 ensin siirt\u00e4minen.\nToimittaessaan hautaan siunaamisia 1990-2010-luvuilla piispat toimittivat sovinnon ty\u00f6t\u00e4, kirkon teht\u00e4v\u00e4\u00e4, josta punaiset vainajat olivat itse j\u00e4\u00e4neet paitsi aiemmin, mutta joka oli my\u00f6s avaimena suomalaisessa yhteiskunnassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa sis\u00e4llissotamenneisyydest\u00e4 ja sovinnosta. Kirkko sai my\u00f6s kritiikki\u00e4 toimistaan, sill\u00e4 vainajien vakaumusta tai heid\u00e4n omaistensa mielipidett\u00e4 ei useinkaan voitu kysy\u00e4. Kirkon toiminta my\u00f6s n\u00e4htiin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n koittaneena palsamointina ja jopa tekopyh\u00e4n\u00e4. Yksityishenkil\u00f6n kanneltua 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 siunaamistilaisuuksista, eduskunnan apulaisoikeusmies teetti kirkolla niist\u00e4 laajemman selvityksen, josta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 melkein kaikissa hiippakunnissa siunauksia ja muistojuhlia oli vietettykin, mutta toisaalta tarkat tiedot vainajista ja siunaustilaisuuksien muista taustoista olivat osittain viel\u00e4 puutteelliset. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin ratkaisu asiassa kuitenkin oli, ettei evankelis-luterilainen kirkko ole syyllistynyt rikkomaan mit\u00e4\u00e4n lakia toimittaessaan punaisten siunaamisia j\u00e4lkik\u00e4teen. H\u00e4n my\u00f6s n\u00e4ki siunaustilaisuudet sovinnon eleen\u00e4 menneisyytt\u00e4 kohtaan. 2010-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4 vuosi sis\u00e4llissodan sovinnon kannalta oli 100-vuotisjuhlavuosi 2018. Viel\u00e4 tuolloinkin punaisia siunattiin ja osa prosesseista hautaan saattamisessa oli viel\u00e4 kesken. Vuonna 2018 piispojen viesti suomalaisille kuitenkin oli, ett\u00e4 kirkko oli valmis katsomaan menneisyytens\u00e4 virheit\u00e4 ja sodassa aiheuttamaansa pahaa. Hautaan siunaaminen on ollut evankelis-luterilaisessa kirkossa erityinen sovinnon v\u00e4line, sill\u00e4 teologisesti se kuvaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta niin el\u00e4m\u00e4n kuin kuolemankin edess\u00e4. Toisaalta hautaaminen arvokkaasti ja viivytyksett\u00e4 on my\u00f6s kirkkolakiin kuuluva velvoite: se on osa yhteis\u00f6\u00f6n kuulumista ja osa kirkon vastuuta omistaan. Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkitulkinnoissa kirkon armottomuus saattoi perustua olettamukseen, ett\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 ja punaiset olivat hyl\u00e4nneet kirkon eiv\u00e4tk\u00e4 he ansainneet edes kunniallista hautausta. Sovinnon tulkinnoissa Turun piispa Kaarlo Kallialan sanoin vuonna 2018: \u201dKaikki saatellaan, kaikki siunataan.\u201d\nTutkimusmetodini on ollut laadullinen tutkimus, jossa erityisesti diskurssianalyysi on palvellut. L\u00e4hteist\u00e4 olen etsinyt ns. sovinnon diskursseja, ja tutkinut kirkossa esiintynytt\u00e4 puhetta ja kielt\u00e4 \u2013 papiston ja piispojen \u2013 suhteessa punaisten hautaan siunaamiseen ja sovintoon. Hautaan siunaamisia ja muistojuhlia tai sovintovuoden palveluksia toimittaneet piispat ovat puhuneet paljon sovinnosta, mutta tutkielmani kannalta merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ovat olleet puheet tai tekstit, joissa sis\u00e4llissotavuoden siunaamatta j\u00e4tt\u00e4minen on tunnustettu rikkomukseksi tai virheeksi, ja j\u00e4lkik\u00e4teen hautaan siunaaminen aktiksi, jolla menneisyydess\u00e4 rikottu on haluttu sovittaa. Kutsun t\u00e4t\u00e4 sovinnon v\u00e4lineeksi. Hautaan siunaamisten yhteydess\u00e4 on my\u00f6s k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 piispat tai papit eiv\u00e4t ole ottaneet sovintoa yksityiseksi teht\u00e4v\u00e4kseen, vaan sill\u00e4 on korostettu nimenomaan kirkon yhteist\u00e4 vastuuta.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-08-01T05:07:18Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-08-01T05:07:18Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "39", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hautaan siunaaminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "papisto ja Suomen sis\u00e4llissota", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "punaisten joukkohaudat", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "punaisten j\u00e4lkik\u00e4teen hautaan siunaaminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sis\u00e4llissodan sovinto", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sovinnon v\u00e4line", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sis\u00e4llissodan punaisten j\u00e4lkik\u00e4teen hautaan siunaaminen sovinnon v\u00e4lineen\u00e4 Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202408015275", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatinty\u00f6", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities and Social Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Historian ja etnologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of History and Ethnology", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Suomen historia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Finnish History", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "3031", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "sis\u00e4llissodat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "evankelis-luterilainen kirkko", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "Suomen sis\u00e4llissota", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hautaus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kirkko (instituutio)", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "siunaaminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "historia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kuolleet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "Suomi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kaatuneet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_96453
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:21Z
main_date 2024-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2024
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/f2d5818d-2516-45e8-9635-ee5848f04519\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202408015275.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2024
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Kuusela, Hanna Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla hautaan siunaaminen papisto ja Suomen sisällissota punaisten joukkohaudat punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sisällissodan sovinto sovinnon väline Suomen historia Finnish History 3031 sisällissodat evankelis-luterilainen kirkko Suomen sisällissota hautaus kirkko (instituutio) siunaaminen historia kuolleet Suomi kaatuneet
title Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
title_full Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
title_fullStr Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
title_full_unstemmed Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
title_short Sorakuoppien sankarivainajat
title_sort sorakuoppien sankarivainajat vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä suomen evankelis luterilaisessa kirkossa 1990 2010 luvuilla
title_sub vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
title_txtP Sorakuoppien sankarivainajat : vuoden 1918 sisällissodan punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sovinnon välineenä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-2010-luvuilla
topic hautaan siunaaminen papisto ja Suomen sisällissota punaisten joukkohaudat punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sisällissodan sovinto sovinnon väline Suomen historia Finnish History 3031 sisällissodat evankelis-luterilainen kirkko Suomen sisällissota hautaus kirkko (instituutio) siunaaminen historia kuolleet Suomi kaatuneet
topic_facet 3031 Finnish History Suomen historia Suomen sisällissota Suomi evankelis-luterilainen kirkko hautaan siunaaminen hautaus historia kaatuneet kirkko (instituutio) kuolleet papisto ja Suomen sisällissota punaisten joukkohaudat punaisten jälkikäteen hautaan siunaaminen sisällissodan sovinto sisällissodat siunaaminen sovinnon väline
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96453 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202408015275
work_keys_str_mv AT kuuselahanna sorakuoppiensankarivainajatvuoden1918sisällissodanpunaistenjälkikäteenhautaansiunaa