| description |
Sydän- ja verisuoni sairaudet ovat maailman suurin kansanterveydellinen ongelma, joiden yksi merkittävimmistä välillisistä ja välittömistä riskitekijöistä on lihavuus. Lihavuus on myös yhteydessä moniin muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Lihavuuden ja ylipainon yleistyessä niiden vaikutukset kansanterveyteen ovat kasvaneet merkittävästi. Kardiorepiratorisella kunnolla sen sijaan on havaittu olevan sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava vaikutus. Kardiorespiratorisen kunnon yhteyttä eri sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin on tutkittu jo ennestään, mutta ylipainoisiin ja lihaviin keskittyviä tutkimuksia on vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kardiorespiratorisen kunnon yhteyksiä eri sydän ja verisuonitautien riskitekijöihin ylipainoisilla ja lihavilla naisilla.
Tutkimusaineisto oli osa Munukka ym. (2018) tutkimusta. Tutkimuksen sisäänottokriteereinä olivat sedentäärinen elämäntapa ja BMI >27,5 kg/m2. Poissulkukriteereinä olivat merkittävät tulehdukselliset suolistosairaudet, syömishäiriöt, diagnosoitu tyypin 1 tai 2 diabetes, olemassa oleva sydän- ja verisuonitauti korkeaa verenpainetta lukuun ottamatta, sepelvaltimon ohitusleikkaus tai angioplastia, kilpirauhasen vajaatoiminta tai muut endokriiniset sairaudet, sekä antibioottien käyttö viimeisen kahden kuukauden aikana. Tutkimukseen osallistui 19 naista, joista 17 täytti kaikki vaadittavat kriteerit (n=17). Kardiorespiratorisen kunnon mittarina käytettiin submaksimaalisen kuormituskokeen perusteella arvioitua maksimaalista hapenottokykyä. Lisäksi tutkittavilta mitattiin verenpaine, vyötärönympärys, paino, pituus, BMI, rasvamassan määrä ja rasvaprosentti, plasman paastoglukoosi, LDL-C, HDL-C ja triglyseridipitoisuudet. Lisäksi tarkasteltiin metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä. Maksimaalisen hapenottokyvyn ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin korrelaatiokertoimien avulla. Lisäksi tehtiin yhden selittävän muuttujan logistinen regressioanalyysi, mikäli tämä oli mahdollista.
Tutkimuksessa havaittiin maksimaalisen hapenottokyvyn olevan käänteisessä yhteydessä vyötärönympärykseen (r = -0,55, p = 0,02), androidirasvamassan määrään (r = -0,53, p = 0,03), androidirasvaprosenttiin (r = -0,52, p = 0,03), kokonaisrasvamassan määrään (r = -0,60, p = 0,01) ja kokonaisrasvaprosenttiin (r = -0,57, p = 0,02). Maksimaalisen hapenottokyvyn ja muiden tarkasteltujen muuttujien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä.
Tutkimuksen tulos tukee aiempien tutkimusten tuloksia kardiorespiratorisen kunnon käänteisestä yhteydestä keskivartalolihavuuteen. Muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden suhteen tämä tutkimus on pääosin ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan keskittyen juuri lihaviin ja ylipainoisiin. Jatkossa olisi tarpeen seurata kardiorespiratorisen kunnon ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden sekä näiden välisten yhteyksien muutoksia pitkällä aikavälillä. Tuoreiden tutkimusten perusteella maksimaalinen hapenottokyky olisi todennäköisesti suositeltavaa suhteuttaa lihavia tutkittaessa kehon rasvattomaan massaan mieluummin kuin kehon kokonaismassaan.
Cardiovascular diseases are the largest public health problem in the world, with obesity being one of the most significant indirect and direct risk factors. Obesity is also linked to many other risk factors for cardiovascular diseases. As obesity and overweight have become more prevalent, their impact on public health has significantly increased. On the other hand, cardiorespiratory fitness has been found to have a protective effect against cardiovascular diseases. The relationship between cardiorespiratory fitness and various risk factors for cardiovascular diseases has already been studied, but there are few studies focusing on overweight and obese individuals. The purpose of this study was to investigate the relationships between cardiorespiratory fitness and various risk factors for cardiovascular diseases in overweight and obese women.
The data for this study was part of the Munukka et al. (2018) research. Inclusion criteria were a sedentary lifestyle and a BMI >27.5 kg/m^2. Exclusion criteria included significant inflammatory bowel diseases, eating disorders, diagnosed type 1 or 2 diabetes, existing cardiovascular disease except for high blood pressure, coronary artery bypass surgery or angioplasty, hypothyroidism or other endocrine diseases, and the use of antibiotics within the last two months. The study involved 19 women, 17 of whom met all the required criteria (n=17). Cardiorespiratory fitness was measured using a submaximal exercise test to estimate maximum oxygen uptake. In addition, blood pressure, waist circumference, weight, height, BMI, amount of body fat, fat percentage, fasting plasma glucose, LDL-C, HDL-C, and triglyceride levels were measured. The presence of metabolic syndrome was also examined. The relationships between maximum oxygen uptake and cardiovascular risk factors were examined using correlation coefficients. Additionally, a logistic regression analysis with one explanatory variable was performed if possible.
The study found that maximum oxygen uptake was inversely related to waist circumference (r = -0.55, p = 0,02), android fat mass (r = -0.53, p = 0,03), android fat percentage (r = -0.52, p = 0,03), total fat mass (r = -0.60, p = 0,01), and total fat percentage (r = -0.57, p = 0,02). No statistically significant relationships were observed between maximum oxygen uptake and the other variables examined.
The results of the study support previous findings of an inverse relationship between cardiorespiratory fitness and central obesity. Regarding other cardiovascular risk factors, this study mostly contradicts previous research. Further research focusing specifically on overweight and obese individuals is needed. Future studies should monitor the changes in cardiorespiratory fitness, cardiovascular risk factors, and the relationships between them over a long period. Based on recent studies, it is likely advisable to relate maximum oxygen uptake to fat-free mass rather than total body mass when studying obese individuals.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Parkkari, Jari", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Pekkala, Satu", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Fofonoff, Juha", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-06-25T10:36:26Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-06-25T10:36:26Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96145", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Syd\u00e4n- ja verisuoni sairaudet ovat maailman suurin kansanterveydellinen ongelma, joiden yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 v\u00e4lillisist\u00e4 ja v\u00e4litt\u00f6mist\u00e4 riskitekij\u00f6ist\u00e4 on lihavuus. Lihavuus on my\u00f6s yhteydess\u00e4 moniin muihin syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6ihin. Lihavuuden ja ylipainon yleistyess\u00e4 niiden vaikutukset kansanterveyteen ovat kasvaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kardiorepiratorisella kunnolla sen sijaan on havaittu olevan syd\u00e4n- ja verisuonitaudeilta suojaava vaikutus. Kardiorespiratorisen kunnon yhteytt\u00e4 eri syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6ihin on tutkittu jo ennest\u00e4\u00e4n, mutta ylipainoisiin ja lihaviin keskittyvi\u00e4 tutkimuksia on v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 kardiorespiratorisen kunnon yhteyksi\u00e4 eri syd\u00e4n ja verisuonitautien riskitekij\u00f6ihin ylipainoisilla ja lihavilla naisilla.\n\nTutkimusaineisto oli osa Munukka ym. (2018) tutkimusta. Tutkimuksen sis\u00e4\u00e4nottokriteerein\u00e4 olivat sedent\u00e4\u00e4rinen el\u00e4m\u00e4ntapa ja BMI >27,5 kg/m2. Poissulkukriteerein\u00e4 olivat merkitt\u00e4v\u00e4t tulehdukselliset suolistosairaudet, sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t, diagnosoitu tyypin 1 tai 2 diabetes, olemassa oleva syd\u00e4n- ja verisuonitauti korkeaa verenpainetta lukuun ottamatta, sepelvaltimon ohitusleikkaus tai angioplastia, kilpirauhasen vajaatoiminta tai muut endokriiniset sairaudet, sek\u00e4 antibioottien k\u00e4ytt\u00f6 viimeisen kahden kuukauden aikana. Tutkimukseen osallistui 19 naista, joista 17 t\u00e4ytti kaikki vaadittavat kriteerit (n=17). Kardiorespiratorisen kunnon mittarina k\u00e4ytettiin submaksimaalisen kuormituskokeen perusteella arvioitua maksimaalista hapenottokyky\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkittavilta mitattiin verenpaine, vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rys, paino, pituus, BMI, rasvamassan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja rasvaprosentti, plasman paastoglukoosi, LDL-C, HDL-C ja triglyseridipitoisuudet. Lis\u00e4ksi tarkasteltiin metabolisen oireyhtym\u00e4n esiintyvyytt\u00e4. Maksimaalisen hapenottokyvyn ja syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 tarkasteltiin korrelaatiokertoimien avulla. Lis\u00e4ksi tehtiin yhden selitt\u00e4v\u00e4n muuttujan logistinen regressioanalyysi, mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 oli mahdollista.\n\nTutkimuksessa havaittiin maksimaalisen hapenottokyvyn olevan k\u00e4\u00e4nteisess\u00e4 yhteydess\u00e4 vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rykseen (r = -0,55, p = 0,02), androidirasvamassan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n (r = -0,53, p = 0,03), androidirasvaprosenttiin (r = -0,52, p = 0,03), kokonaisrasvamassan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n (r = -0,60, p = 0,01) ja kokonaisrasvaprosenttiin (r = -0,57, p = 0,02). Maksimaalisen hapenottokyvyn ja muiden tarkasteltujen muuttujien v\u00e4lill\u00e4 ei havaittu tilastollisesti merkitsevi\u00e4 yhteyksi\u00e4.\n\nTutkimuksen tulos tukee aiempien tutkimusten tuloksia kardiorespiratorisen kunnon k\u00e4\u00e4nteisest\u00e4 yhteydest\u00e4 keskivartalolihavuuteen. Muiden syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6iden suhteen t\u00e4m\u00e4 tutkimus on p\u00e4\u00e4osin ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa. Lis\u00e4tutkimusta aiheesta tarvitaan keskittyen juuri lihaviin ja ylipainoisiin. Jatkossa olisi tarpeen seurata kardiorespiratorisen kunnon ja syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6iden sek\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4listen yhteyksien muutoksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Tuoreiden tutkimusten perusteella maksimaalinen hapenottokyky olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti suositeltavaa suhteuttaa lihavia tutkittaessa kehon rasvattomaan massaan mieluummin kuin kehon kokonaismassaan.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Cardiovascular diseases are the largest public health problem in the world, with obesity being one of the most significant indirect and direct risk factors. Obesity is also linked to many other risk factors for cardiovascular diseases. As obesity and overweight have become more prevalent, their impact on public health has significantly increased. On the other hand, cardiorespiratory fitness has been found to have a protective effect against cardiovascular diseases. The relationship between cardiorespiratory fitness and various risk factors for cardiovascular diseases has already been studied, but there are few studies focusing on overweight and obese individuals. The purpose of this study was to investigate the relationships between cardiorespiratory fitness and various risk factors for cardiovascular diseases in overweight and obese women.\n\nThe data for this study was part of the Munukka et al. (2018) research. Inclusion criteria were a sedentary lifestyle and a BMI >27.5 kg/m^2. Exclusion criteria included significant inflammatory bowel diseases, eating disorders, diagnosed type 1 or 2 diabetes, existing cardiovascular disease except for high blood pressure, coronary artery bypass surgery or angioplasty, hypothyroidism or other endocrine diseases, and the use of antibiotics within the last two months. The study involved 19 women, 17 of whom met all the required criteria (n=17). Cardiorespiratory fitness was measured using a submaximal exercise test to estimate maximum oxygen uptake. In addition, blood pressure, waist circumference, weight, height, BMI, amount of body fat, fat percentage, fasting plasma glucose, LDL-C, HDL-C, and triglyceride levels were measured. The presence of metabolic syndrome was also examined. The relationships between maximum oxygen uptake and cardiovascular risk factors were examined using correlation coefficients. Additionally, a logistic regression analysis with one explanatory variable was performed if possible.\n\nThe study found that maximum oxygen uptake was inversely related to waist circumference (r = -0.55, p = 0,02), android fat mass (r = -0.53, p = 0,03), android fat percentage (r = -0.52, p = 0,03), total fat mass (r = -0.60, p = 0,01), and total fat percentage (r = -0.57, p = 0,02). No statistically significant relationships were observed between maximum oxygen uptake and the other variables examined.\n\nThe results of the study support previous findings of an inverse relationship between cardiorespiratory fitness and central obesity. Regarding other cardiovascular risk factors, this study mostly contradicts previous research. Further research focusing specifically on overweight and obese individuals is needed. Future studies should monitor the changes in cardiorespiratory fitness, cardiovascular risk factors, and the relationships between them over a long period. Based on recent studies, it is likely advisable to relate maximum oxygen uptake to fat-free mass rather than total body mass when studying obese individuals.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2024-06-25T10:36:26Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-06-25T10:36:26Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "59", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kardiorespiratorinen kunto", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "maksimaalinen hapenottokyky", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kardiorespiratorisen kunnon yhteydet syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6ihin ylipainoisilla ja lihavilla naisilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202406254989", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntal\u00e4\u00e4ketiede", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Sport Medicine", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5042", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hapenotto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihavuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "syd\u00e4n- ja verisuonitaudit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ylipaino", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|