Palestina och Israel Laddade Uttryck och Polarisering i Nyhetsdiskussioner på Facebook

Tämän kandidaatintutkielman tavoite oli kartoittaa polarisoivia piirteitä uutiskeskusteluiden kielenkäytössä Facebookissa tarkastelemalla arvolatautuneiden ilmaisujen merkityksiä diskurssianalyysin menetelmin. Uutisartikkelit olivat ruotsalaisen mediayhtiö Aftonbladetin julkaisemia koskien Israelin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kieleväinen, Jonna
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:swe
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96143
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän kandidaatintutkielman tavoite oli kartoittaa polarisoivia piirteitä uutiskeskusteluiden kielenkäytössä Facebookissa tarkastelemalla arvolatautuneiden ilmaisujen merkityksiä diskurssianalyysin menetelmin. Uutisartikkelit olivat ruotsalaisen mediayhtiö Aftonbladetin julkaisemia koskien Israelin ja Palestiinan konfliktia, ja aineisto kerättiin uutiskeskusteluiden kommenttikentistä. Oletukseni oli, että aihe itsessään olisi polarisoiva ja tarkoituksenani oli analysoida affektiivista polarisaatiota heijastavia toisiin keskustelijoihin kohdistettuja arvolatautuneita ilmaisuja eli sellaisia ilmaisuja, joilla on pyrkimys ennemminkin nimitellä kanssakeskustelijaa, kuin ottaa kantaa itse konfliktin osapuoliin. Aineisto koostui kolmen uutisartikkelin kommenteista, joista analysoitavaksi poimin yhdeksän arvolatautunutta ilmaisua. Tuloksissa ilmeni affektiivisen polarisaation piirteitä, jotka kytkeytyivät paljolti oikeisto-vasemmistokahtiajakoon. Käyttäjien kielenkäytössä esiintyi merkkejä ilmiöstä, jossa tässä jakaumassa vastakkaisen ideologian edustajaa luonnehdittiin kaikkein radikaaleimmilla ilmaisuilla. Tämä osoittanee sellaisten ilmaisujen merkitysten muutoksia niiden alkuperäisistä merkityksistä. Toisin sanoen tutkimuksessa tuli ilmi, että ilmaisujen konnotaatiot poikkesivat ilmaisujen denotatiivisista merkityksistä. Lisäksi ennen kaikkea tutkimuksessa tuli esiin ihmisiä kategorisoivia ilmaisuja, joita voidaan pitää arvolatautuneina.