| Summary: | Tutkielmassa tarkastelen Fiskarsin ruukissa työskennelleitä ihmisiä ja heidän perheitään alueen henkikirjoista saatujen tietojen perusteella. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisista henkilöistä ruukkiyhteisö koostui ja millaisia hierarkioita henkilöillä oli suhteessa toisiinsa. Huomioin tarkastelussani ruukkiyhteisön jäsenten iän, yhteiskunnallisen aseman, kansalaisuuden, sukupuolen ja siviilisäädyn pyrkien löytämään vaikutuksia, joita näillä ominaisuuksilla on mahdollisesti ollut henkilöiden asemaan ruukkiyhteisön hierarkiassa. Tarkastelemalla henkilöiden ominaisuuksien vaikutusta voidaan saada laajemmassa mittakaavassa käsitys ajan yhteiskunnasta ja niistä asioita, joita yhteiskunnassa pidettiin arvostettavina. Tutkielman aikarajaus alkaa vuodesta 1880 ja päättyy vuoteen 1890. Ruukki oli aikavälillä murrosvaiheessa kolmesta syystä. Aikavälillä teollistumisen vaikutukset näkyivät Suomen rautateollisuudessa uusien innovaatioiden ja toisaalta ulkomaalaisen kilpailun lisääntymisen muodossa. Lisäksi Venäjän ja Suomen suuriruhtinaskunnan välinen politiikka aiheutti vuonna 1885 romahduksen Suomen rautateollisuudelle, mikä näkyi myös tarkastelemassani Fiskarsin ruukissa. Tämän lisäksi Fiskarsin ruukki oli ennen tarkasteluväliä kärsinyt tappiollisista vuosikymmenistä. Murros ei kuitenkaan ollut havaittavissa henkikirjoissa. Niiden perusteella ruukin alueella asunut väestö kasvoi melko tasaisesti ja henkikirjoissa mainittujen ammattinimikkeiden määrä lisääntyi tarkasteluvuosien aikana. Ruukin alueella asunut väestö koostui pitkälti ruukin erilaisista työntekijöistä, kuten sepistä ja hienotaontapajan työntekijöistä ja heidän perheistään. Ruukilla oli tärkeä merkitys alueen ihmisten arjessa, koska se tarjosi ihmisille töitä. Ruukki myös esimerkiksi ylläpiti alueen koulua. Ruukin alueella asui kuitenkin myös ihmisiä, jotka eivät saaneet elantoansa ruukista. Näistä suurimpia ryhmiä olivat lesket, palvelijat ja muut käsityöläiset.
|
|---|