| Summary: | Tämän tutkielman aiheena on suomenruotsalaisen viittomakielen (FSTS) viittomatyyppijakauma. Aineistona on osa Jyväskylän yliopiston FSTS-korpuksesta. Aineiston analyysi perustuu valmiisiin annotaatioihin, joiden perusteella tässä työssä selvitetään leksikaalisten viittomien, kuvailevien viittomien, eleiden, osoitusten ja sormituksen osuus. Kuvailevia viittomia tarkastellaan myös alatyypeittäin. Viittomatyyppijakaumaa tarkastellaan koko aineistossa, tekstityypeittäin (tarinoissa ja keskustelussa) sekä viittojakohtaisesti.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat seuraavat: 1. Leksikaaliset viittomat on yleisin viittomatyyppi kaikilla viittojilla sekä tarinoissa että keskustelussa. 2. Kuvailevia viittomia esiintyy suhteellisesti vähemmän keskustelussa kuin tarinoissa. 3. Osoituksia esiintyy suhteellisesti enemmän keskustelussa kuin tarinoissa. 4. Viittomatyyppijakaumassa on runsaasti viittojakohtaista variaatiota.
Tulokset ovat pääosin samankaltaisia kuin aiemmissa viittomatyyppijakaumaa korpuspohjaisesti tarkastelevissa tutkimuksissa. Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että aineiston annotaatiokäytänteet ja niiden taustalla olevat luokittelut vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiseksi viittomatyyppijakauma muodostuu. Jatkotutkimusta FSTS:n leksikosta ja viittomatyypeistä tarvitaan sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Lisäksi havaitun variaation yhteyttä muihin muuttujiin voisi tarkastella korpusmetadatan ja tilastollisen monimuuttuja-analyysin avulla.
This Master’s Thesis examines the distribution of sign types in Finland-Swedish Sign Language (FinSSL). The data consists of the FinSSL corpus annotated in the University of Jyväskylä. The objective of this study is to explore the distribution of sign types in the data as a whole, within text types (discussion and narratives) as well as within and across signers. The sign types include lexical signs, pointing signs, depicting signs, gestures and fingerspelling.
The main results are: 1. Lexical signs constitute the majority of tokens across all signers and in both text types. 2. Pointing signs are more frequent in discussion than in narratives. 3. Depicting signs are more frequent in narratives than in discussion. 4. There is large variation within and across individual signers.
In general, the findings of this study are similar to those of previous frequency studies in other sign languages. It is worth noting that the annotation conventions and their underlying theory notably affect the distribution of sign types. The results suggest that both qualitative and quantitative aspects of sign types in Finland-Swedish Sign Language should be studied further. The variation could be studied more extensively by considering corpus metadata and by applying statistical multivariate analysis.
|
|---|