| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan, millaisilla diskursseilla poliitikkojen feminiinisiä ja maskuliinisia
ominaisuuksia representoidaan Ilta-Sanomat-iltapäivälehdessä. Tavoitteena on selvittää, miten
feminiiniset ominaisuudet, kuten empatia ja solidaarisuus, sekä maskuliiniset ominaisuudet,
kuten kunnianhimo ja aggressiivisuus, kuvataan aineistossa poliitikkojen representaatioissa;
feminiiniset ominaisuudet on perinteisesti nähty poliitikolle pääosin epäsopiviksi ja
maskuliiniset ominaisuudet ensiarvoisen tärkeiksi. Tavoitteena on myös tarkastella, asettuvat
feminiinisten ja maskuliinisten ominaisuuksien representaatiot poliitikkokohtaisesti sukupuoliin
yhdistettyihin stereotypioihin.
Tutkimusaineistona on 10 Ilta-Sanomien artikkelia, jotka yhdessä muodostavat kaksi
feature-journalismia edustavaa juttusarjaa. Aineistoa analysoitiin kriittistä diskurssianalyysiä
sekä sosiologi Stuart Hallin representaatioteoriaa hyödyntäen. Aineistosta tunnistettiin kolme
diskurssia: persoonadiskurssi, kilpailudiskurssi sekä kompetenssidiskurssi. Analyysissä
havaittiin, että feminiinisten ominaisuuksien esiintyminen poliitikkojen representaatioissa on
yleisempää silloin, kun kuvataan poliitikon yksityiselämää. Sitä vastoin politiikan instituution
kuvauksissa korostuvat maskuliiniset ominaisuudet. Poliitikkojen kompetenssi
kyseenalaistetaan aineistossa korostetusti feminiinisiin ominaisuuksiin, kuten sovinnollisuuteen
ja arkuuteen, vedoten. Positiivisessa kompetenssin käsittelyssä kuvataan sen sijaan monia niin
feminiinisiä kuin maskuliinisiakin ominaisuuksia poliitikolle hyödyllisiksi. Tutkimustuloksista
voi päätellä, että asiayhteydellä on poliitikon sukupuolen ja persoonallisuuspiirteiden rinnalla
merkittävä vaikutus siihen, missä suhteessa feminiinisiä ja maskuliinisia ominaisuuksia esiintyy
poliitikkojen mediarepresentaatioissa. Tulosten pohjalta on mahdollista vetää karkea jako
poliitikon feminiiniseen yksityiselämään ja maskuliiniseen julkiseen rooliin.
|
|---|