| Summary: | Tutkimuksessa kartoitettiin millaisia kieliasenteita suomalaisissa korkeakouluissa kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmissa opiskelevilla on afrikkalaisamerikkalaista englantia kohtaan siinä muodossa, jossa se ilmenee kirjoitettuna sosiaalisessa mediassa. Tarkemmin tarkastelun kohteena oli Instagram. Asenteiden kartoitus toteutettiin verkkokyselynä, joka noudatti matched guise -tekniikkaa. Perinteisesti tutkimusmenetelmässä sama sisältö luetaan ääneen useammalla eri kielivarieteetilla, minkä jälkeen osallistujien tehtävänä on arvioida erilaisia piirteitä lukijassa. Tässä tutkimuksessa ei käytetty oikeita kielen käyttäjiä, vaan arvioitavat kirjoitetussa muodossa olevat sisällöt tuotettiin yhteistyössä ChatGPT-tekoälyn kanssa. Sisällöt toteutettiin käyttäen kolmea kielivarieteettia: (digitaalista) afrikkalaisamerikkalaista englantia, amerikkalaista standardienglantia sekä digitaalista kieltä. Digitaalinen kieli rajattiin epästandardiseksi ja lyhyitä rakenteita hyödyntäväksi englanniksi, joka pyrkii muutoin olemaan tyyliltään mahdollisimman neutraali. Tulosten perusteella havaittiin, että kirjoittajista standardivarieteettia käyttäviä pidettiin statukseltaan korkeampiarvoisina: heidät arvioitiin kouluttautuneiksi ja älykkäiksi. Afrikkalaisamerikkalaisen englannin ja digitaalisen kielen käyttäjät arvioitiin heikosti kouluttautuneiksi ja vähemmän älykkäiksi. Oletettujen kirjoittajien solidaarisuuteen liittyvien piirteiden osalta epästandardiset kielivarieteetit puolestaan arvioitiin positiivisemmin. Tämä oli aiemmista tutkimuksista poikkeavaa, sillä niissä afrikkalaisamerikkalainen englanti oli arvioitu kaikilta osin negatiivisemmassa valossa kuin standardin mukainen englanti. Tämä tulos selittyy todennäköisesti sillä, että tutkimuksessa käytettiin alustana sosiaalista mediaa, jossa standardin mukaisen kielen käyttö saattaa tuntua kömpelöltä ja epäsopivalta. Lisäksi tutkimuksen kohderyhmä saattaa tuntea afrikkalaisamerikkalaista englantia heikommin, jolloin sitä ei välttämättä edes tunnisteta sosiaalisessa mediassa. Tällöin ennakkoluulot ja asenteet kielen puhujia kohtaan eivät vaikuta kieliasenteisiin. Tutkimus lisäsi tietoa siitä, miten afrikkalaisamerikkalaiseen englantiin suhtaudutaan. Se keskittyi erityisesti Suomessa opiskeleviin korkeakouluopiskelijoihin sekä afrikkalaisamerikkalaisen englannin digitaaliseen muotoon. Tutkimus tarjosi myös uusia näkökulmia siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tutkimusasetelman ja -materiaalin luomisessa.
|
|---|
