Yrityksen arvonmääritys: Asiantuntijoiden näkemyksiä arvonmääritysmenetelmistä

Tässä pro gradu -tutkielmassa on tutkittu laskennallisia arvonmääritysmene-telmiä. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen perusteella yleisiä arvonmäärityk-sessä käytettäviä laskennallisia menetelmiä ovat tuottoarvoon perustuvat menetelmät sekä verrokkiyhtiöihin perustuvat menetelmät. Kirjallisuuden muka...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nurmela, Juho Markus
Other Authors: Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95951
Description
Summary:Tässä pro gradu -tutkielmassa on tutkittu laskennallisia arvonmääritysmene-telmiä. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen perusteella yleisiä arvonmäärityk-sessä käytettäviä laskennallisia menetelmiä ovat tuottoarvoon perustuvat menetelmät sekä verrokkiyhtiöihin perustuvat menetelmät. Kirjallisuuden mukaan kaikki edellä mainitut menetelmät ovat toimivia yrityksen hinnan estimaatin muodostamiseen. Luotettavimman estimaatin antavaa arvonmää-ritysmenetelmää ei kirjallisuuden perusteella voida määrittää, vaan eri mene-telmien luotettavuudesta on saatu varsin ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuksessa on hyödynnetty puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla kerättyä aineistoa. Haastatteluihin osallistui viisi kokenutta arvonmää-rittäjää. Arvonmäärityksen laatiminen on prosessi, joka vaatii arvonmäärittä-jältä oletusten ja ennusteiden tekemistä, joka onnistuu parhaiten kokemuksen myötä. Asiantuntijoiden yleisesti käyttämät arvonmääritysmenetelmät ovat diskon-tattujen vapaiden kassavirtojen menetelmä, vertailu verrokkiyrityksiin sekä taseen substanssiarvoon perustuva arvonmääritys. Vapaiden kassavirtojen menetelmä ja verrokkiyritysmenetelmä ovat asiantuntijoiden mukaan ensisi-jaisia menetelmiä arvonmäärityksessä. Taseen substanssiarvoa käytetään sil-loin, kun yrityksen liiketoiminnalla ei katsota olevan arvoa. Kassavirtamene-telmän heikkoutena pidettiin ennusteiden ja oletusten suurta roolia hintaes-timaatissa. Kassavirtamallin vahvuus on sen monikäyttöisyys, koska sen avulla voidaan arvostaa mitä tahansa varallisuuserää. Verrokkimenetelmää pidetään luotettavimpana, kun arvonmäärityksen kohteena on vakaan liike-toiminnan yritys. Verrokkimenetelmää voidaan hyödyntää, kun arvonmääri-tyksen kohteelle löytyy vertailukelpoisia verrokkiyrityksiä. Verrokkimene-telmää käytettäessä arvonmäärittäjä joutuu tekemään suuren työn, jotta ver-tailuun löytyisi vertailukelpoisia yrityksiä. Sopivia verrokkeja ei aina löydy, joka rajoittaa verrokkimenetelmän käyttöä.