| Yhteenveto: | Strategisen johtamisen käsitteet on luotu voittoa tavoittelevien organisaatioiden tar-peisiin. Tämän takia suurin osa strategiatutkimuksesta on keskittynyt markkinalogii-kalla toimivien organisaatioiden tutkimukseen, jolloin julkishallinnon organisaatiot, jotka toimivat huomattavasti monimutkaisemmassa ympäristössä ovat jääneet vä-hemmälle huomiolle.
Tämä tutkimus sijoittuu strategiatutkimuksessa julkishallinnon kontekstiin ja tarkemmin strategiaa käytäntönä tarkastelevaan tutkimuskenttään ja tässä tutkimus-kentässä tarkemmin diskursiivisesti orientoituneeseen tutkimussuuntaan. Strategian tarkastelu diskursiivisina käytäntöinä mahdollistaa kontekstin tarkan huomioinnin sekä merkitysten tarkastelun, jotka muutoin voisivat jäädä huomiotta. Strategian käy-täntönä näkevä tutkimus mahdollistaa myös kaikkien organisaation jäsenten tarkaste-lun strategian kannalta merkityksellisinä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella strategista toimijuutta ja siihen vaikuttavia merkityksiä.
Tutkimuksen kohdeorganisaationa on merkittävä suomalainen valtiohallinnon monialavirasto, joka toimii maantieteellisesti rajatulla alueella. Tutkimus oli laadulli-nen tutkimus ja siihen osallistui 13 haastateltavaa kaikilta organisaation hierarkkisilta tasoilta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatte-luissa muodostunut aineisto teemoiteltiin, jonka jälkeen teemoiteltu aineisto analysoi-tiin kriittistä diskurssianalyysiä hyödyntäen.
Tutkimus avaa, miten organisaation diskurssit vaikuttavat strategiaan ja strategi-seen toimijuuteen. Tämä tapahtui tarkastelemalla diskursiivisia käytäntöjä, joissa or-ganisaation jäsenet loivat merkityksiä strategiasta. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kohdeorganisaation jäsenten toimijuus strategian suhteen ei ole riippuvainen vi-rallisesta asemasta organisaatiossa. Toinen merkittävä tulos on, että myös organisaati-on johto voi hyödyntää yleensä sen toimijuutta korostavia diskursseja oman toimijuu-tensa rajoittamiseen. Tulosten pohjalta organisaatiossa voidaan huomioida tekijöitä, joita kehittämällä organisaation strategisia käytäntöjä voidaan parantaa sekä tunnistaa mitkä tekijät mahdollisesti rajoittavat tämän hetkisen strategiaprosessin toimivuutta. Jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkimus, joka huomioisi myös organisaation ulko-puoliset strategiatoimijat tutkimuksen kohteina koko organisaation ohella.
|
|---|