Luokanopettajaksi sekä erityisopettajaksi opiskelevien pystyvyysuskomukset luokanhallinnan näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa luokanopettajaopiskelijoiden sekä erityisopettajaopiskelijoiden luokanhallintaan liittyviä pystyvyysuskomuksia. Tämän lisäksi haluttiin tarkastella, onko näiden ryhmien välisissä pystyvyysuskomuksissa tilastollisesti merkitseviä eroja. Tutkimuksen tarkoit...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rautanen, Eerika
Other Authors: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Department of Teacher Education, Opettajankoulutuslaitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95893
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa luokanopettajaopiskelijoiden sekä erityisopettajaopiskelijoiden luokanhallintaan liittyviä pystyvyysuskomuksia. Tämän lisäksi haluttiin tarkastella, onko näiden ryhmien välisissä pystyvyysuskomuksissa tilastollisesti merkitseviä eroja. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä opettajaksi opiskelevien pystyvyysuskomuksista sekä pohtia nykyisen opettajankoulutuksen riittävyyttä. Kyseessä on määrällinen poikittaistutkimus. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilta sekä erityisopettajaopiskelijoilta (N=93) keväällä 2024. Mittarina käytettiin Teachers’ Sense Of Efficacy Scale (TSES) -mittaria, jota on käytetty paljon opiskelijoiden pystyvyysuskomuksia tarkastelevissa tutkimuksissa. Aineisto analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen sekä Kruskall-Wallisin testin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että molemmat opiskelijaryhmät uskoivat omiin kykyihinsä vähintään jonkin verran ja enintään paljon. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja pystyvyysuskomuksissa. Tulokset olivat yllättävät, sillä aiemman tutkimustiedon mukaan valmistuvat opettajat kokevat, etteivät he omaa riittävän hyviä valmiuksia luokanhallintaan ja etenkin käyttäytymisen tukemiseen (Freeman ym., 2014; Närhi ym., 2022; O’Neill & Stephenson, 2014).