Miten eduskunta puhuu budjetista ja miten puhe on muuttunut? kansanedustajien budjettipuheenvuorojen retorinen analyysi

Tutkielmani lähtökohta on eduskunnan budjettiretoriikka. Joka syksy eduskunta alkaa käsitellä budjettia hallituksen esityksen pohjalta. Budjetti kattaa laajoja asioita, joten myös retoriikka on laaja-alaista. Keskeinen kysymys on millaista retoriikkaa käytetään ja onko se muuttunut vuosien saatossa?...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Myllymäki, Teuvo
Other Authors: Faculty of Humanities and Social Sciences, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Department of Social Sciences and Philosophy, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95885
Description
Summary:Tutkielmani lähtökohta on eduskunnan budjettiretoriikka. Joka syksy eduskunta alkaa käsitellä budjettia hallituksen esityksen pohjalta. Budjetti kattaa laajoja asioita, joten myös retoriikka on laaja-alaista. Keskeinen kysymys on millaista retoriikkaa käytetään ja onko se muuttunut vuosien saatossa? Budjetti tarjoaa eduskunnalle mahdollisuuden valvoa ja haastaa hallitusta. Edustajat käyttävät retoriikkaa omien asioidensa ajamiseen ja esittävät vaihtoehtoja. Budjetti on vallankäytön muoto, jossa politiikkaa toteutetaan käytännössä. Tutkimusaineistoni on eduskunnan budjettidebatit vuosilta 1999, 2002, 2015 ja 2018. Niiden lisäksi hyödynnän teoreettista kirjallisuutta. Yleisen näkökulman mukaan enemmistöhallitus saa budjetin läpi ilman suuria muutoksia tai kiistoja eduskunnassa. Siksi pyrin tarkastelemaan millaisia argumentteja budjetti saa puolesta tai vastaan. Lähden liikkeelle siitä, että debatilla on vaikutusta budjettiin. Graduani varten olen lukenut kaikki budjettipuheenvuorot ja päädyin siihen lopputulokseen että jokainen vuosi on erilainen. Etenkin vertailu Lipposen ja Sipilän hallituksen budjettidebateista osoittaa miten retoriikka on muuttunut vuosien varrella. Debatin paras puoli on edustajien käyttämä retoriikka. Tutkimukseni tulos on, että retoriikka on muuttunut vuosien varrella. Tämä johtuu siitä syystä, että debatin aiheet vaihtelivat. Vuonna 1999 Keskusta oli huolissaan aluepolitiikasta ja KD pienituloisista. Vuonna 2002 tunteet olivat vahvemmin esillä, koska vaalikausi on päättymässä. Edustajat debatoivat siitä oliko hallituksen ajama talouspolitiikka oikea. Vuoden 2015 debatin pääaiheina olivat koulutussäästöt ja kiista siitä olivatko säästöt välttämättömiä. Hallitus syytti oppositiota “kreikan tiestä”. Vuoden 2018 debatin keskeisin aihe oli kuka on saanut talouden toipumaan, 1 hallitus vai EKP:n elvytyspolitiikka. Mielestäni Lipposen aikana debattien aiheet olivat monipuolisempia. Silloin debatin aiheita oli useita. Sipilän aikana debatin aiheita oli vähemmän, koska tietyt aiheet kuten koulutus veivät paljon puheaikaa.