Pedagoginen kirjaaminen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun erityisen tuen HOJKS-asiakirjoissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa laadukkaan pedagogisen kirjaamisen tavoista erityisen tuen HOJKS-asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pedagogisten asiakirjojen kirjaamista ja niissä ilmentyviä merkityksiä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto saati...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Huhtala, Katriina, Knuutila, Mirva
Muut tekijät: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Department of Education, Kasvatustieteiden laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95875
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa laadukkaan pedagogisen kirjaamisen tavoista erityisen tuen HOJKS-asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pedagogisten asiakirjojen kirjaamista ja niissä ilmentyviä merkityksiä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto saatiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin -tutkimushankkeesta. Aineisto koostui kuudestatoista erityisen tuen HOJKS-asiakirjasta. Kaksivuotisen esiopetuskokeilun seuranta ja arviointi -hanke on osatutkimuksena kerännyt tämän tutkimuksen aineiston toukokuussa 2022. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksena löytyi kolmenlaisia kirjaustapoja: Johdonmukainen selonteko, Tulkinnanvarainen selonteko ja Ristiriitainen selonteko. Johdonmukaisissa kirjauksissa pedagoginen tuki oli tarkoituksenmukaista suhteessa lapsen tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tulkinnanvaraisista kirjauksista löytyi suunnitelmallisuutta ja loogisuutta, mutta kuvaillut ilmaisut jättivät tulkinnanvaraisuutta. Ristiriitaisissa kirjauksissa pedagogisen tuen suunnitelma on kirjattu selkeästi, mutta ne eivät välttämättä ole johdonmukaisia tuen tarpeiden ja tavoitteiden kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella pedagogisen kirjaamisen johdonmukaisuuteen tarvitaan ohjeistusta ja tukea. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi lisäkoulutuksena pedagogisten asiakirjojen kirjaamiseen ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen sisällön suunnittelussa. Tulokset osoittavat myös, että lomakkeiden rakenteen yhtenäistämistä tulisi kehittää, jotta lomakkeen struktuuri tukisi tarpeiden ja tavoitteiden kautta suunniteltua pedagogista tukea.