| Summary: | ESG:n merkitys osakemarkkinoilla on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja siten myös sijoittajien tarve luotettavalle ja vertailukelpoiselle ESG-datalle. Tämän tarpeen täyttämiseksi markkinoilla on useita satoja ESG-luokituksia tarjoavia yhtiöitä, joiden ESG-luokituksissa on havaittu kuitenkin merkittäviä haasteita liittyen esimerkiksi luokitusten vertailukelpoisuuteen sekä metodologioiden eroihin. ESG-luokittajien suuri määrä ja luokitusten väliset erot nostavatkin esiin kysymyksen siitä, ovatko ESG-luokitukset ja erityisesti niiden muutokset sijoittajille arvorelevanttia tietoa.
Tässä tutkielmassa ESG-luokitusten ja niiden muutosten arvorelevanttiutta on tarkasteltu Pohjoismaiden osakemarkkinoilla vuosina 2021-2022 kattaen 1388 yhtiötä. Tutkielma pyrkii kattamaan aikaisemman kirjallisuuden tutkimusaukkoja keskittymällä ESG-luokitusten muutoksiin sekä tarkastelemalla aihetta reunamarkkinoilla, joista tutkimus on toistaiseksi ollut vähäistä. Tutkielman empiirinen osa on toteutettu korrelaatio- ja regressioanalyysillä, käyttäen LSEG:n ESG-, E-, S- ja G-luokituksia sekä keskeisiä laskentatoimen tunnuslukuja.
Tutkielman koko aikajaksolla E-luokituksen tasolla oli alhainen mutta tilastollisesti merkitsevä yhteys tuottoon. Sen sijaan muiden luokitusten tasolla tai minkään luokituksen muutoksella ei ollut yhteyttä tuottoon. Tutkielman muut tulokset ovat yhdenmukaisia useiden aikaisemmassa kirjallisuudessa esiintyneiden havaintojen kanssa. Tutkielman tulosten mukaan ESG-luokituksien taso on yhteydessä yrityksen kokoon. Lisäksi havaittiin, että ESG-luokitus ja alaluokitukset korreloivat tilastollisesti merkitsevästi keskenään. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti havaittiin myös ESG:n ja kannattavuuden välinen yhteys. Tulokset viittaavat myös siihen, että korkeilla ESG-luokituksilla on taipumus laskea ja matalilla ESG-luokituksilla taipumus nousta.
|
|---|