| Yhteenveto: | Paradigman muutos 1900-luvun jälkipuoliskolla: lukijan vastaanoton tutkimus / reseptioestetiikka Tässä tutkielmassa on tarkoitus perehtyä kirjallisuudentutkimuksessa 1960-luvulla syntyneen lukijan vastaanoton tutkimukseen / reseptioestetiikkaan (eng. reader- response criticism). Reseptioestetiikka on kirjallisuudensuuntaus, jossa keskitytään erilaisiin tapoihin tulkita tekstiä. Lähestyn tätä aihetta tutkien kyseisen kirjallisuudensuuntauksen tutkimuskysymyksiä, tutkimusaineistoa ja problematiikkaa, analysoitaen sen kirjallisuudentutkijoita teorioineen ja lähestymistapoineen.
Saksalainen professori ja kirjallisuudentutkija Hans Robert Jauss luomalla raamit reseptioestetiikalle käsitteillään, kehkeytti
minussakin vahvaa uteliaisuutta reseptioestetiikkaansa kohti; ”Kirjallisuuden historiallisuus ja sen viestinnällinen luonne
edellyttävät dialogia ja prosessia varhemman teoksen, lukijakunnan ja uuden teoksen välillä”. Kirjailija kirjoittaessa tekstiään aina kehittää ja hahmottaa sitä, miten hänen tekstiään ymmärretään: hän siis luo tietynlaisen mielikuvan omista lukijoista / ylipäätään lukijakunnasta (Eco, 1979). Käsittelen kirjallisuuden viestinnällistä luonnetta lukijan vastaanoton tutkimuksen analyysin valossa.
Minua siis kiinnostaa miten tulkintojen tutkiminen ja niiden muodostaminen oli lukijan vastaanoton tutkimuksessa tehty
juuri lukija-keskeisesti. Perehdyn lukijan lukemisen prosessiin ja lukijan rooliin reseptioestetiikan avulla.
”Tekijän, teoksen ja lukijakunnan muodostamassa kolmiossa viimeksi mainittu ei ole ainoastaan passiivinen osa, ketju ilman
ärsykkeitä, vaan itse historiaa luova käyttövoima. Ilman vastaanottajan aktiivista osuutta kirjallisen teoksen historiallista
elämää ei voi ajatella olevan olemassa.”
(Jauss, 1970/1989: 198)
Perehdyn niihin teoreetikoihin, jotka antoivat lukijan vastaanoton tutkimuksessa ensisijaisen roolin lukijan kokemuksille.
Tutkin tätä tutkimusta myös antropologisen näkökulman kautta, sillä se koskettaa tulkintojen muodostamista, itsensä kokemista lukemisen ja tekstin vastaanoton kautta. Tekstin ymmärtäminen ja tulkinnan muodostaminen näyttäytyy levittyvän hyvin monelle vähintäänkin humanistisen tiedekunnan alalle
Perehdyn myös tieteenhistorioitsijan Thomas Khunin kehittämään paradigman muutos (eng. paradigm shift) -teoriaan,
joka auttaa minua havainnollistamaan moniulotteisesti kirjallisuudentutkimuksen kehitystä tieteenhistoriassa.
|
|---|