| Summary: | Kaksoisurilla tarkoitetaan urheilu-uran ja opintojen tai työnteon yhdistämistä. Aikaisemman
tutkimuksen mukaan kaksoisuria edistäviä tekijöitä on erilaisten tukipalveluiden saatavuus ja
perheen sosiaalinen tuki. Haittaavia tekijöitä sen sijaan ovat muun muassa suorituspaineet ja
kiireellinen arki. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää toisella asteella
opiskelevien jalkapalloilijoiden kokemia kaksoisuraa edistäviä ja haittaavia tekijöitä.
Tavoitteena oli vertailla sukupuoliryhmien sekä hybridiakatemiaurheilijoiden ja muiden
urheiluakatemiaurheilijoiden välisiä eroavaisuuksia kaksoisuraympäristössä. Tutkimuksemme
kohdistui Suomen Palloliiton hybridiakatemian pilottivaiheeseen, joka sijoittui vuodelle 2023.
Hybridiakatemioissa pyrittiin luomaan laadukas toimintaympäristö 15–18-vuotiaiden
jalkapalloilijoiden kehittymisen tueksi. Lisäksi hybridiakatemiahankkeen keskeinen tavoite oli
pyrkiä yhdenvertaistamaan tyttö- ja poikapelaajien kaksoisuramahdollisuudet.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi Athletic talent development environment
(ATDE), joka kuvastaa urheilijan kehitysympäristön kokonaisvaltaisuutta. Tämä huomioi
yksilön toiminnan lisäksi lähiympäristön ja ympäröivän kulttuurin merkityksen urheilijan
arjessa. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin ATDEviitekehykseen pohjautuvalla Webpropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin
urheiluakatemioihin kuuluville toisella asteella opiskeleville jalkapalloilijoille (n=103; 48,5 %
tyttöpelaajia) sähköisesti. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen t-testiä,
ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä.
Kaksoisuraurheilijat olivat korkeasti motivoituneita urheilu-uraa, opintoja sekä molempien osaalueiden yhdistämistä kohtaan. Kaksoisuraurheilijat raportoivat saavansa kaksoisurallaan
eniten tukea perheeltään ja joukkuekavereiltaan. Suorituspaineet opinnoissa ja urheilu-uralla
haittasivat kaksoisuraurheilijoita eniten. Sukupuoliryhmien vertailussa selvisi, että
poikapelaajilla oli monipuolisemmin käytössään urheiluympäristön asiantuntijapalveluita.
Tyttöpelaajat kertoivat arjen aikatauluttamisen edistävän kaksoisuraa poikapelaajia useammin.
Lisäksi tyttöpelaajat raportoivat esimerkiksi liiallisen vertailun, suorituspaineiden ja vähäisen
vapaa-ajan haittaavan kaksoisuraa poikapelaajia useammin. Urheiluakatemiavertailussa selvisi,
että hybridiakatemiaurheilijoilla oli käytössään monipuolisemmin urheiluympäristön
asiantuntijapalveluita. Tulokset osoittivat, että suomalainen kaksoisurajärjestelmä toimii
suhteellisen hyvin, mutta vaikuttaa siltä, ettei se ole täysin yhdenvertainen sukupuolten välillä.
Lisäksi Suomen Palloliitto on onnistunut hybridiakatemian avulla luomaan erityisesti urheiluuran kannalta monipuolisen kehittymisympäristön kaksoisuraurheilijalle.
|
|---|