| Yhteenveto: | Tämän narratiivisen tapaustutkimuksen tehtävänä oli tulkita Mustanaamio-sarjakuvien poliittisuutta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii poliittinen estetiikka, jonka mukaan Mustanaamio-sarjakuvat ovat taiteena poliittinen representaatio ajasta, kulttuurista, ilmiöistä sekä tapahtumista. Sarjakuvan fiktiiviset sivuhahmot Lamanda Luaga, Goranda, Ba-babu, Kigali Lubanga ja Sandal Singh on käsitetty tutkielmassa poliittisina edustajina.
Aineisto koostui 53 Mustanaamio-sarjakuvatarinasta vuosilta 1962–2015. Analyysimenetelmänä toimivat narratiivinen ja narratiivien analyysi. Tavoitteena oli tulkita, millaisena poliittinen edustaminen ja edustajat Mustanaamio-sarjakuvanarratiiveissa esitetään. Keskeistä on ollut huomioida myös niitä kulttuuris-poliittisia merkityksiä, joita vanhat sarjakuvatarinat saavat kuluvassa ajassa tulkittuna.
Mustanaamio-sarjakuvat ovat vankka kannanotto demokratian puolesta, jonka yksi ydinulottuvuus on poliittinen edustaminen. Mustanaamio-sarjakuvatarinat esittävät demokratian ja poliittisen edustamisen ideaaleja ihanteita sekä uhkakuvia ja haasteita. Poliittiset edustajat voivat olla positiivisia hyveellisiä tai negatiivisia pahoja, jotka toimillaan voivat joko edistää tai heikentää edustettavien etujen ja demokratian toteutumista. Lopulta sankariksi on tulkittavissa kansalaiset. Demokratia nousee kansasta, jolla on omat supersankarin voimansa kaataa tyranniksi osoittautuvia edustajia ja valita vapautensa. Tärkeä Mustanaamio-sarjakuvien välittämä viesti on, että demokratia ei ole vain saavutettu itsestäänselvyys. Sen toteutumisesta on pidettävä kollektiivisesti hyvää huolta.
|
|---|