| Summary: | Tutkimuksessa tarkastellaan valtionvarainministeriön aloitteesta ja Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettua Kurob-hanketta. Hankkeen aikana kaupunki teki merkittäviä investointeja taloushallinnon tietojärjestelmiin integroimalla robotiikkaa tiliöinti- ja kierronohjaustehtäviin, vastauksena Suomen kuntasektorin kokemiin voimakkaisiin muutospaineisiin.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millaisia hyötyjä taloushallinnon tietojärjestelmäinvestoinnit tarjoavat ja miten näitä hyötyjä voidaan mitata. Tietojärjestelmiin investoiminen voi olla haastavaa sen kompleksisen luonteen seurauksena.
Taloudelliset mittarit ovat keskeisiä hyötyjen mittaamisessa, mutta on tärkeää ottaa huomioon myös järjestelmien muut hyödyt arviointiprosessissa. Aineettomia ja vaikeasti mitattavia hyötyjä on tunnistettava ja valittava mittarit niiden luonteen mukaisesti, jotta järjestelmien kokonaishyödyt voidaan kartoittaa.
Oikein suunniteltu investointiprosessi ja sen hyötyjen systemaattinen arviointi voivat auttaa päätöksentekijöitä suunnittelemaan ja toteuttamaan investointiprosesseja taloudellisesti epävarmoina aikoina ja jatkuvasti muut-tuvassa liiketoimintaympäristössä.
Tuloksista ilmenee, että kunnan rakenteellinen kompleksisuus vaikuttaa merkittävästi tietojärjestelmäinvestointien prosessiin. Investoinneissa on otettava huomioon kuntien laajaa ja byrokraattinen rakenne. On tärkeää huomioida erilaisia seikkoja, kuten tavoitteiden määrittely, sidosryhmien sitouttaminen ja järjestelmien jatkuva seuranta.
Tuloksista voidaan päätellä myös, että tietojärjestelmäinvestointien hyötyjen tunnistaminen ei rajoitu vain taloudellisiin näkökohtiin; ne kattavat myös hyötyjen moniulotteisen rakenteen. Tietojärjestelmäinvestoinnit eroavat perinteisistä investoinneista, ja niiden arviointimenetelmät on räätälöitävä näiden ominaisuuksien ja hyötyjen mukaisesti.
|
|---|