| Summary: | Plyometrisen harjoittelun tiedetään aiheuttavan positiivisia vaikutuksia nopeus- ja hyppyominaisuuksiin sekä aikuisilla että lapsilla. Plyometrisella harjoittelulla tarkoitetaan nopeita suun-nanmuutoksia, jotka hyödyntävät lihaksen venymislyhenemissykliä. Tämä harjoitusmuoto on yksi yleisimpiä yleisurheilussa käytettyjä harjoitusmenetelmiä. Plyometrisen harjoittelun vai-kutusmekanismit riippuvat suorituksen intensiteetistä. Lapset eivät kykene voimakkaaseen plyometriseen harjoitteluun monesta eri syystä, joten heidän kohdallaan voidaan puhua pikemminkin hyppelyharjoittelusta. Lasten kohdalla venymislyhenemissykliä hyödyntävien harjoitteiden vaikutusmekanismit ovat pääasiassa hermostollisia, jolloin esimerkiksi juoksuvauhdin kehittyminen johtuu muun muassa lihasten välisestä koordinaatiokyvyn kehittymisestä.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää monipuolisia lajitaitoja vahvistavaan yleisurheiluharjoitteluun yhdistetyn hyppelyharjoittelun vaikutuksia juoksuvauhtiin ja reaktiivisuusominaisuuksiin 9–10-vuotiailla lapsilla. Lisäksi työssä pohditaan kuinka lasten hyppelyharjoittelua olisi parasta toteuttaa. Tutkittavana oli kaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden harjoitusryhmää, joista toinen toteutti erilaisia hyppyjä sisältävän radan aina harjoitusten alussa (N=7) ja toinen toimi kontrolliryhmänä jatkaen normaalia harjoittelua (N=7). Lapset suorittivat nopeustestin (lentävä 20 m) ja hyppytestit (kevennyshyppy ja kyykkyhyppy) ennen harjoitusjaksoa ja sen jälkeen.
Kummankaan ryhmän kohdalla ei tapahtunut merkitseviä muutoksia nopeustestituloksissa, mutta nopeustestitulokset olivat positiivisesti suuntaa antavia hyppelyharjoittelun eduksi. Hyppelyharjoitteluryhmän kevennyshyppytulos heikentyi tilastollisesti merkitsevästi, mutta sen taustalla on mitä todennäköisemmin vaikuttanut lasten heikko kyky suorittaa hyppytestejä. Ryhmien välisessä vertailussa ei ollut tilastollista merkitsevyyttä missään mitatussa muuttujassa.
Tutkielman tulos viittaa hyppelyharjoittelun hyötyihin juoksunopeuden kehittymisessä. Hyppelyharjoittelun laadulla vaikuttaisi olevan merkitystä lopputuloksen kannalta. Jos halutaan kehittää esimerkiksi hyppykorkeutta, hyppelyharjoittelun tulisi sisältää sellaisia hyppyjä, joissa halutaan urheilijan kehittyvän. Tutkimusasetelman heikkouksien vuoksi tarkkoja johtopäätöksiä on kuitenkin mahdotonta vetää.
|
|---|