Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?

Socioeconomic health inequalities are substantial in Finland. The health of people with lower socioeconomic status is worse in many ways and depressive symptoms are more common among them. Although the health of the population has improved in general, health inequalities have persisted. The aim of t...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kyttälä, Sini
Other Authors: Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95746
_version_ 1828193032235646976
author Kyttälä, Sini
author2 Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntatieteellinen tiedekunta Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Kyttälä, Sini Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntatieteellinen tiedekunta Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Kyttälä, Sini Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntatieteellinen tiedekunta Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Kyttälä, Sini
datasource_str_mv jyx
description Socioeconomic health inequalities are substantial in Finland. The health of people with lower socioeconomic status is worse in many ways and depressive symptoms are more common among them. Although the health of the population has improved in general, health inequalities have persisted. The aim of this study was to investigate the association between socioeconomic status and depressive symptoms, and to find out if the perceived stress and self-rated stress-coping ability explain the association between them in older adults. This cross-section study is based on the data from Active Ageing – Resilience and External Support as Modifiers of the Disablement Outcome (AGNES) study. The data was collected in 2017-2018 and the participants were 75-, 80- and 85-year-old people (n = 1021) living in Jyväskylä region. The sample size of this study is 947 participants. The 20-item version of the Center for Epidemiologic studies Depression Scale (CES-D) was used to measure the prevalence of depressive symptoms. The cut-off score of CES-D for clinically significant symptoms was 16 or more. Perceived economic situation and length of education in years were used as indicators of the socioeconomic situation. Self-rated stress-coping ability was measured using the 10-item Connor-Davidson Resilience Scale and the perceived stress was assessed using self-evaluation. The main method of analysis was logistical regression. Lower extremity performance, cognitive performance and the number of chronic diseases were used as background variables in the regression analyses. In total, 15,4 % of the participants had clinically significant depressive symptoms. The participants who experienced their economic situation as poor or satisfactory had significantly higher probability of having depressive symptoms (odds ratio OR = 3,13; 95 % confidence interval CI = 1,45–6,74; p = 0,004) compared to those who experienced their economic situation as very good. Length of education was not associated with the probability of depressive symptoms. Perceived stress was associated with a greater risk of depressive symptoms (OR = 2,99; 95 % CI = 1,99 – 4,49; p < 0,001), but it didn’t explain the association between socioeconomic status and depressive symptoms. However, when considering the self-rated stress-coping ability in the regression model, the association between socioeconomic status and depressive symptoms became statistically insignificant (OR = 2,06; 95 % CI = 0,90 – 4,73; p = 0,089). Lower perceived economic situation significantly increased the risk of depressive symptoms in older adults. The association was explained by lower self-rated stress-coping ability but not by the higher probability of experienced stress of the participants who perceived their economic situation as poor or satisfactory. Interventions that improve stress-coping ability may have an important role in prevention and treatment of depressive symptoms in older adults. Diminishing the health inequalities at the structural level and in the service system is also of great importance. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuria. Alhaisessa sosioekonomisessa asemassa olevien ihmisten terveys on muita heikompi useilla mittareilla mitattuna, ja masennusoireiden tiedetään olevan heillä yleisempiä. Väestön terveydentilan yleinen suotuisa kehitys ei ole pienentänyt näitä eroja. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä masennusoireisiin, ja sitä, selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky tätä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena Active Ageing – Resilience and External Support as Modifiers of the Disablement Outcome (AGNES) -aineistosta. Aineisto kerättiin Jyväskylässä asuvilta 75-, 80- ja 85-vuotiailta ihmisiltä (n = 1021) vuosina 2017–2018. Tämän tutkimuksen otoskoko oli 947 henkilöä. Masennusoireiden esiintyvyyttä arvioitiin 20-kohtaisella Center for Epidemiologic studies Depression Scale (CES-D) -testillä, jonka pistemäärää 16 tai enemmän käytettiin katkaisukohtana kliinisesti merkittävien masennusoireiden ilmenemiselle. Sosioekonomisen aseman mittareina käytettiin koettua taloudellista tilannetta sekä koulutuksen pituutta vuosina. Itsearvioitua stressinhallintakykyä mitattiin 10-kohtaisella Connor–Davidson Resilience Scale (CD-RISC) -kyselyllä ja koettua stressiä itsearvioinnilla. Pääanalyysimenetelmänä oli logistinen regressioanalyysi. Taustamuuttujina käytettiin alaraajojen suorituskykyä, kognitiivista suorituskykyä ja kroonisten sairauksien määrää. Tutkittavista 15,4 %:lla oli masennusoireita. Tutkittavilla, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa tyydyttäväksi tai huonoksi, oli selvästi suurempi todennäköisyys (odds ratio OR = 3,13; 95 %:n luottamusväli LV = 1,45–6,74; p = 0,004) kokea masennusoireita verrattuna taloudellisen tilanteensa erittäin hyväksi kokeviin. Koulutuksen pituus ei ollut yhteydessä masennusoireiden todennäköisyyteen. Koettu stressi oli yhteydessä masennusoireiden suurempaan todennäköisyyteen (OR = 2,99; 95 % LV = 1,99 – 4,49; p < 0,001), mutta ei selittänyt heikommassa taloudellisessa asemassa olevien suurempaa todennäköisyyttä masennusoireisiin. Sen sijaan itsearvioidun stressinhallintakyvyn huomioimisen jälkeen heikomman taloudellisen tilanteen yhteys masennusoireiden todennäköisyyteen hävisi (OR = 2,06; 95 % LV = 0,90 – 4,73; p = 0,089). Heikompi koettu taloudellinen tilanne lisäsi merkitsevästi iäkkäiden henkilöiden masennusoireiden riskiä. Yhteyttä selitti heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevien alhaisempi stressinhallintakyky, mutta ei heidän kokemansa stressi. Stressinhallintakyvyn parantaminen saattaa olla tärkeä osa masennusoireiden ehkäisemistä iäkkäillä ihmisillä. Tärkeää on myös sosioekonomisten terveyserojen vähentäminen rakenteellisella ja palvelujärjestelmän tasolla.
first_indexed 2024-06-11T20:01:32Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Koivunen, Kaisa", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Rantakokko, Merja", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Kytt\u00e4l\u00e4, Sini", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-06-11T09:55:27Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-06-11T09:55:27Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95746", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Socioeconomic health inequalities are substantial in Finland. The health of people with lower socioeconomic status is worse in many ways and depressive symptoms are more common among them. Although the health of the population has improved in general, health inequalities have persisted. The aim of this study was to investigate the association between socioeconomic status and depressive symptoms, and to find out if the perceived stress and self-rated stress-coping ability explain the association between them in older adults.\n\nThis cross-section study is based on the data from Active Ageing \u2013 Resilience and External Support as Modifiers of the Disablement Outcome (AGNES) study. The data was collected in 2017-2018 and the participants were 75-, 80- and 85-year-old people (n = 1021) living in Jyv\u00e4skyl\u00e4 region. The sample size of this study is 947 participants. The 20-item version of the Center for Epidemiologic studies Depression Scale (CES-D) was used to measure the prevalence of depressive symptoms. The cut-off score of CES-D for clinically significant symptoms was 16 or more. Perceived economic situation and length of education in years were used as indicators of the socioeconomic situation. Self-rated stress-coping ability was measured using the 10-item Connor-Davidson Resilience Scale and the perceived stress was assessed using self-evaluation. The main method of analysis was logistical regression. Lower extremity performance, cognitive performance and the number of chronic diseases were used as background variables in the regression analyses. \n\nIn total, 15,4 % of the participants had clinically significant depressive symptoms. The participants who experienced their economic situation as poor or satisfactory had significantly higher probability of having depressive symptoms (odds ratio OR = 3,13; 95 % confidence interval CI = 1,45\u20136,74; p = 0,004) compared to those who experienced their economic situation as very good. Length of education was not associated with the probability of depressive symptoms. Perceived stress was associated with a greater risk of depressive symptoms (OR = 2,99; 95 % CI = 1,99 \u2013 4,49; p < 0,001), but it didn\u2019t explain the association between socioeconomic status and depressive symptoms. However, when considering the self-rated stress-coping ability in the regression model, the association between socioeconomic status and depressive symptoms became statistically insignificant (OR = 2,06; 95 % CI = 0,90 \u2013 4,73; p = 0,089). \n\nLower perceived economic situation significantly increased the risk of depressive symptoms in older adults. The association was explained by lower self-rated stress-coping ability but not by the higher probability of experienced stress of the participants who perceived their economic situation as poor or satisfactory. Interventions that improve stress-coping ability may have an important role in prevention and treatment of depressive symptoms in older adults. Diminishing the health inequalities at the structural level and in the service system is also of great importance.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuria. Alhaisessa sosioekonomisessa asemassa olevien ihmisten terveys on muita heikompi useilla mittareilla mitattuna, ja masennusoireiden tiedet\u00e4\u00e4n olevan heill\u00e4 yleisempi\u00e4. V\u00e4est\u00f6n terveydentilan yleinen suotuisa kehitys ei ole pienent\u00e4nyt n\u00e4it\u00e4 eroja. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4 sosioekonomisen aseman yhteytt\u00e4 masennusoireisiin, ja sit\u00e4, selitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky t\u00e4t\u00e4 yhteytt\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4.\n\nTutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena Active Ageing \u2013 Resilience and External Support as Modifiers of the Disablement Outcome (AGNES) -aineistosta. Aineisto ker\u00e4ttiin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 asuvilta 75-, 80- ja 85-vuotiailta ihmisilt\u00e4 (n = 1021) vuosina 2017\u20132018. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen otoskoko oli 947 henkil\u00f6\u00e4. Masennusoireiden esiintyvyytt\u00e4 arvioitiin 20-kohtaisella Center for Epidemiologic studies Depression Scale (CES-D) -testill\u00e4, jonka pistem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 16 tai enemm\u00e4n k\u00e4ytettiin katkaisukohtana kliinisesti merkitt\u00e4vien masennusoireiden ilmenemiselle. Sosioekonomisen aseman mittareina k\u00e4ytettiin koettua taloudellista tilannetta sek\u00e4 koulutuksen pituutta vuosina. Itsearvioitua stressinhallintakyky\u00e4 mitattiin 10-kohtaisella Connor\u2013Davidson Resilience Scale (CD-RISC) -kyselyll\u00e4 ja koettua stressi\u00e4 itsearvioinnilla. P\u00e4\u00e4analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 oli logistinen regressioanalyysi. Taustamuuttujina k\u00e4ytettiin alaraajojen suorituskyky\u00e4, kognitiivista suorituskyky\u00e4 ja kroonisten sairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.\n\nTutkittavista 15,4 %:lla oli masennusoireita. Tutkittavilla, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa tyydytt\u00e4v\u00e4ksi tai huonoksi, oli selv\u00e4sti suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys (odds ratio OR = 3,13; 95 %:n luottamusv\u00e4li LV = 1,45\u20136,74; p = 0,004) kokea masennusoireita verrattuna taloudellisen tilanteensa eritt\u00e4in hyv\u00e4ksi kokeviin. Koulutuksen pituus ei ollut yhteydess\u00e4 masennusoireiden todenn\u00e4k\u00f6isyyteen. Koettu stressi oli yhteydess\u00e4 masennusoireiden suurempaan todenn\u00e4k\u00f6isyyteen (OR = 2,99; 95 % LV = 1,99 \u2013 4,49; p < 0,001), mutta ei selitt\u00e4nyt heikommassa taloudellisessa asemassa olevien suurempaa todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 masennusoireisiin. Sen sijaan itsearvioidun stressinhallintakyvyn huomioimisen j\u00e4lkeen heikomman taloudellisen tilanteen yhteys masennusoireiden todenn\u00e4k\u00f6isyyteen h\u00e4visi (OR = 2,06; 95 % LV = 0,90 \u2013 4,73; p = 0,089).\n\nHeikompi koettu taloudellinen tilanne lis\u00e4si merkitsev\u00e4sti i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden masennusoireiden riski\u00e4. Yhteytt\u00e4 selitti heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevien alhaisempi stressinhallintakyky, mutta ei heid\u00e4n kokemansa stressi. Stressinhallintakyvyn parantaminen saattaa olla t\u00e4rke\u00e4 osa masennusoireiden ehk\u00e4isemist\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s sosioekonomisten terveyserojen v\u00e4hent\u00e4minen rakenteellisella ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tasolla.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2024-06-11T09:55:27Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-06-11T09:55:27Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "62", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Selitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4?", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202406114514", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Gerontology and Public Health", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Gerontologia ja kansanterveys", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "50423", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "terveyserot", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "masennus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "stressi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "sosioekonominen asema", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ik\u00e4\u00e4ntyneet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ik\u00e4\u00e4ntyminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "sosioekonomiset tekij\u00e4t", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "stressinhallinta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_95746
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:01:57Z
main_date 2024-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2024
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/20d55b0a-255c-4f16-ac14-639d99bf0071\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202406114514.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2024
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Kyttälä, Sini Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä? Gerontology and Public Health Gerontologia ja kansanterveys 50423 terveyserot masennus stressi sosioekonominen asema ikääntyneet ikääntyminen sosioekonomiset tekijät stressinhallinta
title Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?
title_full Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?
title_fullStr Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä? Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?
title_full_unstemmed Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä? Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?
title_short Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?
title_sort selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä
title_txtP Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?
topic Gerontology and Public Health Gerontologia ja kansanterveys 50423 terveyserot masennus stressi sosioekonominen asema ikääntyneet ikääntyminen sosioekonomiset tekijät stressinhallinta
topic_facet 50423 Gerontologia ja kansanterveys Gerontology and Public Health ikääntyminen ikääntyneet masennus sosioekonominen asema sosioekonomiset tekijät stressi stressinhallinta terveyserot
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95746 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406114514
work_keys_str_mv AT kyttäläsini selittävätkökoettustressijaitsearvioitustressinhallintakykysosioekonomisenasemanjama