| Yhteenveto: | Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön rajapintaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin hermeneuttiseen taustafilosofiaan nojaten.
Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ilmiöiden itsemääräämisoikeus ja heitteillejättö rajapintaa tieteellisistä artikkeleista gerontologisen sosiaalityön kontekstissa.
Tavoitteena on herättää keskustelua siitä, miten pitkälle itsemääräämisoikeutta voidaan noudattaa, kun ikääntyneen suojelun tarve korostuu ja ikääntynyt itse ei ymmärrä omaa tilannettaan.
Tutkimuksen kontekstina esitellään gerontologista sosiaalityötä. Samalla se on osaltaan myös tutkimuksen teoriaa, kuten ikääntynyt, itsemääräämisoikeus, heitteillejättö sekä toimintakyky, joiden teoriaa tutkielmassa myös avataan.
Tutkimuksen aineisto koostuu 17 suomenkielisestä, tieteellisessä lehdessä tai toimitetussa teoksessa julkaistusta ja vertaisarvioidusta artikkelista.
Systemaattisella aineistohaulla löydettyä aineistoa on analysoitu aineistolähtöisen sekä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Alun usean lukukerran jälkeen aineistoa on tiivistetty keräämällä kaikki oleellinen tieto liittyen tutkittaviin ilmiöihin. Seuraavaksi on teemoiteltu aineistosta löytyneet itsemääräämistä edistävät tai rajoittavat teemat.
Teemoihin perustuen tutkija on tulkinnut aineistosta tutkittavien ilmiöiden välistä suhdetta sekä niiden välistä rajapintaa. Tutkija on muodostanut aineistosta tulkintoja hermeneuttista kehää seuraten ja päätynyt esittelemään löytämiään yläkäsitteitä itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön rajapintaan liittyen.
Tutkimustulosten mukaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön rajapinta on varsin liukuva ja laaja ilmiö, johon liittyy monia eri tekijöitä ja suojelu on ainoa peruste ikääntyneen itsemääräämisoikeuden ohittamiseksi.
Tutkimuksen teossa on noudatettu hyviä tieteellisiä ja tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkimuksen taustafilosofiana käytetty hermeneutiikka, tutkimusmuotona oleva kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja menetelmänä oleva aineistolähtöinen sisällönanalyysi antavat tutkijalle itselleen merkittävän roolin. Tämä heikentää osaltaan tutkimuksen toistettavuutta, jota tutkimuksen aineistonkeruutapa sekä teoriapohja kuitenkin vahvistavat. Laajempi kuva tutkimuksen kohteesta olisi saatu ottamalla mukaan aineistoon kansainvälistä materiaalia, mutta tutkimus koski suomalaisessa yhteiskunnassa koettuja ilmiöitä sekä niiden välistä suhdetta, joten tätä ei katsottu tarpeelliseksi.
|
|---|