| Yhteenveto: | Tämän maisterintutkielman tavoitteena on tarkastella, minkälainen rakennettu kulttuuriympäristö Helsingissä sijaitseva Kulosaaren huvila-alue on tänään, tasapainoillessaan asuinalueen, suurlähetystöjen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriperinnön kesken. Tutkielma nostaa esiin huvila-alueella yli 70 vuoden ajan vaikuttaneen lähetystöilmiön, joka ei juurikaan ole saanut huomiota. Tarkastelen tutkielmassa huvila-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä tilan käyttäjien ja kokijoiden näkökulmasta katsoen, jolloin keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostava kulttuuriympäristön käsite jäsentyy ihmisen ja ympäristön suhteessa. Arjen näkökulma korostaa kokemuksellisuutta ja kokemuksellisen tiedon tärkeyttä rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa.
Kyselytutkimuksen aineiston olen kerännyt verkkokyselynä paikallisilta asukkailta, ja aineiston analysoinut keskeisesti laadullisin keinoin sisällönanalyysin avulla. Vastauksia olen hakenut siihen, miten kulosaarelaiset käyttävät ja kokevat arkiympäristöään, mikä siellä on heille tärkeää tai merkityksellis-tä, miten he tuntevat huvila-alueen sisällä rajautuvan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) ja millaisena he kokevat lähetystöilmiön vaikutuksen huvila-alueella. Kokonaisuudessa analyysi kuvaa kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi yhteensä 77 paikallista asukasta. Aineisto on tallennettu SKS:n arkistoon avoimeksi aineistoksi.
Lähes kaikki kyselyn vastaajat kokivat huvila-alueen itselleen tärkeänä. Alue oli tärkeä monista eri syistä, ja vastauksissa korostui etenkin huvila-alueen rakennukset, luonto, meren läheisyys, kauneus ja rauhallisuus. Asumisen lisäksi huvila-aluetta käytettiin ulkoiluun ja virkistäytymiseen sekä rauhoittumiseen ja oleiluun. Kokemuksellisen tiedon valossa lähetystöilmiö näyttäytyi melko myönteisenä, vaikka vastakkaisia mielipiteitä myös esiintyi. Keskeisesti lähetystöjen koettiin tuovan turvallisuutta, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja arvostusta alueelle. Tutkielma osoitti, että kyselyyn vastanneet paikalliset asukkaat mieltävät lähetystöilmiön osaksi rakennettua kulttuuriympäristöä. Lähetystö-kiinteistöjen määrään oltiin melko tyytyväisiä.
|
|---|