Keskustelevan tekoälyn hyväksyminen taloushallinnon asiantuntijoiden näkökulmasta

Keskustelevien tekoälysovelluksien, kuten ChatGPT:n, Copilotin ja Geminin, laaja-alaiset toiminnallisuudet mahdollistavat niiden monipuolisen käytön eri aloilla sekä tehtävissä esimerkiksi koulutuksessa, tutkimustyössä, taiteessa sekä tietotyössä. Taloushallinnon kontekstissa sovellusten kyky käsit...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kumpulainen, Liida Emmi Olivia
Muut tekijät: Faculty of Information Technology, Informaatioteknologian tiedekunta, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95690
Kuvaus
Yhteenveto:Keskustelevien tekoälysovelluksien, kuten ChatGPT:n, Copilotin ja Geminin, laaja-alaiset toiminnallisuudet mahdollistavat niiden monipuolisen käytön eri aloilla sekä tehtävissä esimerkiksi koulutuksessa, tutkimustyössä, taiteessa sekä tietotyössä. Taloushallinnon kontekstissa sovellusten kyky käsitellä tekstipohjaisia tehtäviä tekee niistä hyödyllisiä työkaluja yhteenvetojen luomisessa, asiakasviestinnässä ja monimutkaisten säädösten selventämisessä. Tulevaisuudessa keskustelevilla tekoälysovelluksilla uskotaan olevan entistä suurempi potentiaali myös monimutkaisempien tehtävien hoitamiseen. Tässä tutkielmassa tutkittiin keskustelevan tekoälyn ja taloushallinnon asiantuntijoiden välistä suhdetta osana työtehtävien suorittamista. Tutkimuksen tavoitteena oli saavuttaa laajempi ymmärrys keskustelevan tekoälyn hyödynnettävyyden yleisyydestä sekä siitä, millaiset tekijät vaikuttavat merkittävimmin keskustelevan tekoälyn hyväksymiseen taloushallinnon alalla Suomessa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin UTAUT-viitekehystä, joka on kehitetty erityisesti teknologian hyväksymisen ja käytön tutkimiseen organisaatioympäristössä. Tutkimus toteutettiin hyödyntäen määrällistä tutkimusmenetelmää ja tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin vakioitua, viitekehyksen pohjalta johdettua sähköistä kyselylomaketta, joka osoitettiin ositettua otantamenetelmää hyödyntäen taloushallinnon asiantuntijoille. Kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin hyödyntäen muun muassa korrelaatioanalyysia sekä lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa taloushallinnon alan ammattilaisista hyödyntää keskustelevaa tekoälysovellusta työssään vähintään harvoin ja sovellus koetaan hyödyllisesti erityisesti käännöstehtäviin sekä ideointiin. Merkittävimmin keskustelevan tekoälysovelluksen hyväksyntään sekä käyttöaikomukseen vaikuttivat saatujen tuloksien perusteella asenne käyttöä kohtaan sekä suorituskykyodotukset. Tutkimuksen kautta saatiin arvokasta tietoa keskustelevan tekoälyn kehitystarpeista ja käyttöönoton tehostamisesta taloushallinnon alalla. Keskustelevan tekoälysovelluksen käyttöönotto edellyttää kuitenkin tietoturvaa koskevien näkökulmien huomioon ottamisen yritystasolla, jotta käyttöön liittyvät riskit voidaan minimoida.