| Summary: | The world is increasingly multilingual and so countries need to develop new ways to meet the needs of multilingual
citizens. One way to develop schools to take multilingualism more into account is by implementing language-aware
classroom practices. Finland mentions language awareness in their National Curriculum for Basic Education. Since
curriculum changes take time to turn into action, it is worthwhile to investigate how teachers see language awareness,
both in theory and in their classrooms. The aim of this study was to investigate how CLIL teachers and class teachers
define language awareness, how it is a part of their teaching, what they think their role is in furthering language
awareness and if there are any similarities or differences between the teachers. The study was done by conducting
four interviews, two with elementary school English CLIL teachers and two with elementary school class teachers.
Thematic analysis was done on the transcribed interview data to find common themes. Overall the results indicated
that the teachers had a broad understanding of the term language awareness. They related the term to both foreign
languages and the language of instruction as well as subject-specific language. The teachers mainly defined language
awareness as recognizing, accepting and considering languages. Language awareness was also seen in their
classrooms, by for example showcasing the students’ language skills and using language creatively. Some teachers
said their role in language awareness is to enrich students with languages while only the CLIL teachers said their role
is to be a model of language use. The teachers approached language awareness from different points of views: the
CLIL teachers from the point of view of foreign languages and the class teachers from the language of instruction
and subject-specific language. However, there were also some overlapping views between the teachers, such as
language awareness being related to multilingualism. The results indicate that the participating teachers had
knowledge of language awareness and it was a part of their teaching.
Maailma on yhä enemmän monikielinen, minkä takia maiden tulee kehittää erilaisia tapoja huomioida kansalaistensa
monikielisyys. Yksi keino monikielisyyden tukemiseen kouluissa on kielitietoinen opetus, mikä mainitaan Suomen
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014). Usein opetussuunnitelman muutokset siirtyvät käytäntöön hitaasti ja
siksi onkin tärkeää tutkia, miten opettajat näkevät opetussuunnitelmassa mainitun kielitietoisuuden niin teoriassa
kuin käytännössäkin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten CLIL- ja luokanopettajat määrittelevät
kielitietoisuuden, miten kielitietoisuus näkyy heidän opetuksessaan, minkälaisena he näkevät roolinsa
kielitietoisuuden edistämisessä ja minkälaisia samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia opettajien välillä on. Tutkimusta
varten tehtiin neljä haastattelua, kaksi alakoulun englannin kielen CLIL opettajien ja kaksi alakoulun
luokanopettajien kanssa. Haastatteluiden litteroinneista tehtiin temaattinen (thematic) analyysi, jotta saatiin selville
toistuvia teemoja. Yleisesti voidaan sanoa, että tutkimukseen osallistuvilla opettajilla oli laaja käsitys
kielitietoisuudesta. He liittivät käsitteen sekä vieraisiin kieliin ja opetuskieleen että oppiaineiden kieliin. He
pääasiassa määrittelivät kielitietoisuuden kielten tiedostamiseksi, hyväksymiseksi ja huomioimiseksi. Kielitietoisuus
oli myös osa luokkahuoneiden käytänteitä, esimerkiksi eri kielten esittelemisen kautta. Osa opettajista näki roolinsa
kielitietoisuudessa oppilaiden kielille rikastuttamisena kun taas vain CLIL opettajat näkivät roolinsa kielenkäytön
mallina olemisena. Opettajat lähestyivät kielitietoisuuden käsitettä eri lähtökohdista: CLIL opettajat vieraiden kielten
ja luokanopettajat koulukielen ja oppiaineiden kielten näkökulmasta. Kuitenkin oli myös limittäisiä näkemyksiä
opettajien välillä, esimerkiksi kielitietoisuuden yhteydestä monikielisyyteen. Tulokset viittaavat siihen, että
tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli tietoa kielitietoisuudesta ja kielitietoisuus on osa heidän opetustaan.
|
|---|