| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien käsityksiä joustavasta esi- ja
alkuopetuksesta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman joustavan esi-ja alkuopetuksen hankkeen vaikutuksista opettajien käsityksiin. Vuoden 2019
hallitusohjelmassa joustava esi- ja alkuopetus nostettiin yhdeksi kehittämishankkeeksi, johon kunnat saivat hakea hankerahaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää
yhteistyötä sekä joustavaa siirtymää esi- ja alkuopetuksen välillä. Käsitteenä
joustava esi- ja alkuopetus ymmärretään monella tavalla ja arkipuheessa se sekoittuu esi- ja alkuopetuksen väliseen yhteistyöhön.
Tutkimuksessa sovellettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla teemahaastatteluilla haastattelemalla kuutta opettajaa
kolmesta eri kunnasta, jotka olivat saaneet hankerahaa joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämiseen. Haastateltavien vastaukset analysoitiin fenomenografisesti ryhmitellen ne ala- ja yläkategorioihin.
Tulosavaruudet muodostuivat joustavan esi- ja alkuopetuksen toteuttamistavoista, sen merkityksestä opettajille, oppilaille ja huoltajille sekä oppilaiden
ryhmittelyistä, opettajien yhteistyöstä ja joustavista siirtymistä. Tutkimuksen perusteella opettajat pitivät joustavaa esi- ja alkuopetusta merkityksellisenä niin
omassa työssään kuin lapsillekin ja olivat innostuneita jatkamaan sen toteutusta
myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Tutkimus toi esiin, että joustava esi- ja alkuopetus madaltaa opettajien käsitysten mukaan lasten kynnystä esiopetuksesta kouluun. Se mahdollistaa myös
toiminnallisempaa opetusta ja helpottaa eriyttämistä ja oppilaiden oman tasoisen
oppimisen tukemista. Joustava esi- ja alkuopetus lisää opettajien välistä yhteistyötä, jos sille varataan aikaa ja opettajilla on aito kiinnostus kehittää sitä.
|
|---|