Kodin lukuympäristön ja -tottumusten vaikutus lapsen sujuvaan lukutaitoon

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kodin lukuympäristö on yhteydessä lapsen sujuvaan lukutaitoon. Tarkastelimme ensin, millainen kodin lukuympäristö ja sujuva lukutaito 1. ja 2. luokkalaisilla lapsilla on ja onko lukuympäristössä ja sujuvassa lukutaidossa eroa sekä sukupuolten välill...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Wiik, Eva, Lehtinen, Karoliina
Other Authors: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Department of Education, Kasvatustieteiden laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95540
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kodin lukuympäristö on yhteydessä lapsen sujuvaan lukutaitoon. Tarkastelimme ensin, millainen kodin lukuympäristö ja sujuva lukutaito 1. ja 2. luokkalaisilla lapsilla on ja onko lukuympäristössä ja sujuvassa lukutaidossa eroa sekä sukupuolten välillä, että luokka-asteen välillä. Tavoitteenamme oli tämän lisäksi tutkia, miten kodin lukuympäristö ja vanhempien koulutustausta ovat yhteydessä lasten sujuvaan lukutaitoon. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Nimeämisen, sanasujuvuuden ja lukemisen taidot koulussa (NISULUKO) -tutkimushanketta. Aineisto kerättiin keväällä 2023 seitsemästä eri koulusta ympäri Suomen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 460 oppilasta. Tässä tutkimuksessa aineiston tarkastelu rajattiin ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaisiin. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 28.0 -ohjelmistolla. Analyysimenetelminä käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, Mann Whitney U -testiä ja lineaarista regressioanalyysia. Tulokset osoittivat, että sekä tytöt ja pojat, että 1. ja 2. luokkalaiset lapset erosivat tilastollisesti merkitsevästi kodin lukuympäristön osalta, mutta eivät lukutaidon osalta. Tytöt pyysivät vanhempiaan lukemaan enemmän yhdessä kuin pojat. Ensimmäisen luokan oppilaat pyysivät vanhempiaan lukemaan enemmän yhdessä ja heidän kanssaan luettiin enemmän kirjoja ja autettiin enemmän kotitehtävien teossa kuin toisen luokan oppilaita. Tulokset osoittivat myös sen, että yhdessä lukeminen ja lukemista vaativissa tehtävissä auttaminen sekä vanhempien koulutustausta olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lapsen sujuvaan lukutaitoon. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia esimerkiksi sitä, millä tavoin kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen koulupolkuun.