Sotadiskurssit Väinö Linnan teoksessa Sotaromaanissa upseerien, miehistön ja kertojan puhunnat

Tutkielmani käsittelee Väinö Linnan Sotaromaania (2000) diskurssianalyysin keinoin. Tutkielmassani käytän Tuntemattomasta sotilaasta (1954) pois jätettyjä kohtia, jotka ovat kursivoitu Sotaromaaniin. Tarkastelen henkilöhahmojen sotapuhuntoja vastaparien kautta. Pyrin tuomaan esiin sodan ja siihen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jääskeläinen, Konsta
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95537
Description
Summary:Tutkielmani käsittelee Väinö Linnan Sotaromaania (2000) diskurssianalyysin keinoin. Tutkielmassani käytän Tuntemattomasta sotilaasta (1954) pois jätettyjä kohtia, jotka ovat kursivoitu Sotaromaaniin. Tarkastelen henkilöhahmojen sotapuhuntoja vastaparien kautta. Pyrin tuomaan esiin sodan ja siihen liittyvien arvojen kuvausta. Analysoin henkilöiden puhuntoja ja toimintaa ohjaavia käytänteitä. Sotaromaanissa on joitakin henkilöitä, jotka muodostavat toisilleen vastakohdat. Sotaromaanin vastapareina voi nähdä muiden muassa parit: Kariluoto - Viirilä, Kaarna - Lahtinen, Lammio - Rokka ja Lehto - Riitaoja. Käytetyistä sotadiskursseista syntyy käsitys vastaparien kautta. Nämä parit esiintyvät Sotaromaanissa keskenään usein yhtaikaa ja näin vahvistavat sotadiskurssien ristiriitaisuutta ja keskinäistä konfliktia Lopuksi pohdin, miten käytetyt sotadiskurssit voivat liittyä nykypäivään. Sotaromaanin lähiluvulla ja tekstin sisällön analyysillä voidaan havaita yhteiskunnassa vallitsevia eri diskursseja. Sotaromaanin poistot kertovat, millaista historiankuvaa on haluttu välittää. Poistojen tulkinnan kautta voi syntyä uusi käsitys sodan aikaisesta mielenmaisemasta. Diskursseja purkamalla voi päästä ajattelutapojen takana oleviin rakenteisiin.