"Miks sä kannat mindii, jos et ketään cheffaa?" väkivaltadiskurssit suomiräpissä

Tutkielma käsittelee rap-musiikkia ja väkivaltaa rap-lyriikassa. Tarkoituksena on selvittää, miten väkivaltaa representoidaan räpissä, ja millaisia diskursseja siitä muodostuu. Tutkimusaihe on ajankohtainen muun muassa rap-musiikin suuren suosion sekä viimeaikaisten rikosuutisten ja niiden esitettyj...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Penttinen, Aaro
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95532
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielma käsittelee rap-musiikkia ja väkivaltaa rap-lyriikassa. Tarkoituksena on selvittää, miten väkivaltaa representoidaan räpissä, ja millaisia diskursseja siitä muodostuu. Tutkimusaihe on ajankohtainen muun muassa rap-musiikin suuren suosion sekä viimeaikaisten rikosuutisten ja niiden esitettyjen rap-kytkösten vuoksi. Rap-lyriikan ja sen tyypillisten piirteiden ja tehokeinojen ymmärtäminen on tärkeä osa väkivaltaisen rapin ymmärtämistä ja tulkintaa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii diskurssintutkimus sekä räpin ja väkivallan teoria. Tarkastelen lyriikkaa diskurssianalyysin avulla, ja luokittelen löytämäni väkivallan neljään diskurssiryhmään: aggressiivisuusdiskurssiin, itsekehudiskurssiin, uhkailudiskurssiin ja ihannointidiskurssiin. Pohjaan kehittämäni jaottelun rap-lyriikan tunnettuihin tyypillisiin piirteisiin, ja sovellan niitä väkivallan näkökulmasta. Aineistonani on pieni itse keräämäni kokoelma suomalaista rap-lyriikkaa vuosilta 2021–2023. Mukana on kappaleita useilta eri artisteilta, mutta niitä yhdistävät väkivaltaiset sisällöt ja jonkinlainen suosio genren sisällä, ja siten relevanttius. Aineistosta tekemäni havainnot ovat tyypillisiä rap-lyriikalle, ja kappaleiden kesken on samankaltaisia elementtejä. Selkeästi huomattavissa on esimerkiksi väkivaltaisten metaforien ja ”rikollisten” roolien käyttöä tehokeinona.