Hyvinvointi ja tehtäväorientaatio kouluvahvuuksien yhteys tehtäväorientaatioon 3.–4.-luokkalaisissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvinvoinnin yhteyksiä tehtäväorientaatioon. Tutkimuksessa tarkasteltiin odotusarvoteoriasta käsin sitä, miten tunne- ja kouluvahvuuksia kuvaavat summamuuttujat selittävät vaihtelua neljässä tehtäväorientaation ulottuvuudessa: myönteisessä kouluasenteess...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Taavitsainen, Anna
Other Authors: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Department of Education, Kasvatustieteiden laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95456
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvinvoinnin yhteyksiä tehtäväorientaatioon. Tutkimuksessa tarkasteltiin odotusarvoteoriasta käsin sitä, miten tunne- ja kouluvahvuuksia kuvaavat summamuuttujat selittävät vaihtelua neljässä tehtäväorientaation ulottuvuudessa: myönteisessä kouluasenteessa, luovuttamistaipumuksessa, reippaudessa ja omiin taitoihin liittyvässä epävarmuudessa. Lisäksi tutkittiin, eroavatko tunne- ja vahvuusprofiileista koostettujen ryhmien keskiarvot toisistaan tehtäväorientaation eri ulottuvuuksissa. Tutkimuksen aineistona käytettiin Oppimisvaikeudet ja minäpystyvyysinterventiot (SELDI) -tutkimuksen osa-aineistoa, joka on kerätty itä- ja keskisuomalaisissa kouluissa vuonna 2013. Tutkimukseen valikoitui yhteensä 846 3.–4.-luokkalaista. Analyysimenetelminä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat, että sekä tunne- että kouluvahvuudet ovat yhteydessä oppilaan tehtäväorientaation eri ulottuvuuksiin. Tunnevahvuus on yhteydessä myönteiseen kouluasenteeseen ja epävarmuuteen omasta osaamisesta koulussa. Kouluvahvuus puolestaan on yhteydessä muun muassa sinnikkyyteen koulutehtävien suhteen, myönteiseen kouluasenteeseen, reippauteen ja itsevarmuuteen koulussa. Lisäksi löydettiin, että vahvuusprofiilesta koostettujen ryhmien välillä on eroja tehtäväorientaation eri osa-alueilla. Jatkotutkimusten kannalta olisi oleellista tutkia tarkemmin eri muuttujien, esimerkiksi iän, sukupuolen, pystyvyys- ja minäuskomusten sekä opiskeluun liittyvien arvojen yhteyttä tehtäväorientaatioon.