| Yhteenveto: | Uutiset eripuolilta maailmaa tavoittavat ihmiset hetkessä erilaisilla alustoilla ja geomedian ja
monilukutaidon merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Geomedia onkin uutena oppisisältönä
otettu mukaan uusiin perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin. Tämän
tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maantieteen ylioppilaskokeisiin osallistuneiden
opiskelijoiden ymmärrystä ja osaamista aiheesta.
Tutkimustehtävää varten analysoitiin 272 vastauksen otos kevään 2020 maantieteen
ylioppilaskokeen 5. tehtävän vastauksista, jotka liittyivät hyvän kartan elementteihin ja
niiden hyödyllisyyteen kartan lukijalle. Otos oli tehtäväkohtaisesta maksimipistemäärästä
pistemäärän mukaan tasajaolla kustakin neljänneksestä ositettu satunnaisotos.
Tutkimusmenetelminä ymmärryksen ja virhekäsitysten selvittämiseksi käytettiin
fenomenografista tutkimustapaa sekä teoriajohtoista sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan vastaukset osoittivat hyvää perusymmärrystä ja -osaamista aiheesta.
Mainintoja geomediaan sisältyvän paikkatiedon osa-alueista, sijaintitiedosta ja
ominaisuustiedosta, löytyi kattavasti kuvattujen elementtien kohdalta. Virheellistä
ymmärrystä esiintyi etenkin kartan värivalintoja, symboliikkaa, mittakaavajanaa ja
koordinaatistoa koskien. Erityisesti eronteko mittakaavajanan ja suhdelukumuotoisen
mittakaavan välillä ontui useissa vastauksissa. Muutoin virhekäsitykset muodostuivat usein
niin, että kartan elementtien avulla ymmärrettiin pystyvän tulkitsemaan sellaista tietoa, jota
kartassa ei esitetty, mutta on saatettu sivuta muissa yhteyksissä.
|
|---|