Kestävyyskunnon ja motoristen taitojen yhteys matemaattiseen osaamiseen kahdeksasluokkalaisilla

Aiemmissa tutkimuksissa kestävyyskunnolla ja motorisilla taidoilla on havaittu positiivisia yhteyksiä lasten oppimiseen ja koulumenestykseen muun muassa matematiikassa. Psykososiaalisten tekijöiden, kuten minäpystyvyyden yhteyttä oppimiseen on tutkittu aiemmin, ja niillä on havaittu yhteyttä viihtym...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Niskanen, Jenna, Hakulinen, Niko
Other Authors: Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95413
Description
Summary:Aiemmissa tutkimuksissa kestävyyskunnolla ja motorisilla taidoilla on havaittu positiivisia yhteyksiä lasten oppimiseen ja koulumenestykseen muun muassa matematiikassa. Psykososiaalisten tekijöiden, kuten minäpystyvyyden yhteyttä oppimiseen on tutkittu aiemmin, ja niillä on havaittu yhteyttä viihtymiseen koulussa. Liikunnan ja oppimisen yhteyttä välittäviä mekanismeja ei kuitenkaan tunneta kovinkaan hyvin ja psykososiaaliset tekijät on otettava huomioon yhteyttä tutkittaessa. Aiemmat tutkimukset eivät ole tarkastelleet liikunnan ja psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä oppimiseen yläasteikäisillä nuorilla. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella kahdeksasluokkalaisten kestävyyskunnon, motoristen taitojen ja minäpystyvyyden yhteyttä matemaattiseen osaamiseen, sekä onko oppilaiden sukupuolella vaikutusta yhteyteen. Tutkimuksen avulla kartoitettiin myös motoristen taitojen, kestävyyskunnon, minäpystyvyyden ja matemaattisen osaamisen tasoa nuorilla. Tutkimuksen otanta koostui 46 (23 tyttöä ja 23 poikaa) oppilaasta. Aineisto kerättiin oppitunneilla suoritettavalla KTLT-testillä ja minäpystyvyyskyselyllä. Lisäksi liikunnanopettajilta kerättiin oppilaiden syksyn 2023 Move! - mittausten tulokset. Analysointi tapahtui SPSS- ohjelmistolla. Työn tilastollisessa osuudessa muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimella ja lineaarisella regressioanalyysilla. Tämän tutkimuksen mukaan liikunnan osatekijöiden ei havaittu olevan yhteydessä matemaattiseen osaamiseen. Motorisia taitoja mittaavalla heitto- kiinniotto -yhdistelmällä ja minäpystyvyyden osa-alueista matemaattisella minäpystyvyydellä kuitenkin havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys matemaattiseen osaamiseen. Sukupuolittain tarkasteltuna pojilla malli selitti matemaattista osaamista, mutta tytöillä ei. Minäpystyvyyden osa-alueista matemaattinen minäpystyvyys ja odotusten täyttäminen korreloivat tilastollisesti merkitsevästi matemaattisen osaamisen kanssa. Liikunnalla on monia terveydelle ja hyvinvoinnille edullisia vaikutuksia, jotka ulottuvat oppimiseen asti. Saatujen tulosten perusteella kahdeksasluokkalaisten minäpystyvyydellä olisi kuitenkin merkittävämpi rooli matemaattisessa osaamisessa kuin liikunnalla.