| Yhteenveto: | Verojen maksaminen on olennainen osa yrityksen vastuuta yhteiskunnassa, mutta kuitenkin muut yritysvastuuseen liittyvät osa-alueet ovat olleet yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvässä keskustelussa enemmän esillä. Kuitenkin viime vuosina veroraportointiin on kiinnitetty yhteiskunnallisesti enemmän huomiota, osasyynä mahdollisesti myös mediaan nousseet veronkiertotapaukset isoissa yrityksissä. Veroraportointiin on myös tullut sääntelyä, josta tässä tutkimuksessa käsitellään Valtionneuvoston kanslian määrittämä ohjeistus verojen raportoimisesta valtion enemmistöomisteisille yrityksille. Ensimmäinen ohjeistus esiteltiin vuonna 2014, ja sen jälkeen vuoden 2022 tilikauden raportoinnin ohjeistukseen tuli tarkennuksia tuloverojen maakohtaiseen raportointiin. Onkin mielenkiintoinen kysymys, ovatko pörssiyritykset omaksuneet tämän ohjeistuksen?
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden veroraportointia ja sen muutosta. Tutkimuksessa vertaillaan tilikausien 2020 ja 2022 välillä raportoinnissa tapahtunutta muutosta, sekä valtion enemmistöomisteisten ja vähemmistöomisteisten yritysten raportointikattavuutta. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi esitellään sidosryhmä- ja legitimaatioteoria, joita usein hyödynnetään yrityksen veroraportointikäytäntöjen syiden ja motiivien selittämisessä. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, sekä sisällön erittelyyn liittyvää kvantifiointia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että veroraportointi oli kehittynyt sekä enemmistöomisteisissa että vähemmistöomisteisissa yrityksissä vastaamaan lähemmäksi Valtionneuvoston kanslian ohjeistusta. Odotettavaa oli, että valtion enemmistöomisteiset yritykset raportoivat selkeästi kattavammin Valtionneuvoston kanslian ohjeistusta noudattaen kuin vähemmistöomisteiset pörssiyritykset, joille ohjeet ovat vain suosituksia. Vähemmistöomisteisten pörssiyritysten sisällä oli myös suurta hajontaa raportointikattavuudessa.
|
|---|