Strategia käytäntönä kouluorganisaatiossa

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia kokemuksia Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen rehtoreilla on strategiatyöstä ja sen johtamisesta, miten he vievät strategiaa käytäntöön ja konkretisoivat sitä kouluyksiköissään. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millainen rooli...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Löyttyniemi, Neea Kaarina
Other Authors: Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95372
Description
Summary:Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia kokemuksia Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen rehtoreilla on strategiatyöstä ja sen johtamisesta, miten he vievät strategiaa käytäntöön ja konkretisoivat sitä kouluyksiköissään. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millainen rooli toimintasuunnitelmilla ja onnistumiskeskusteluilla on strategian konkretisoinnissa. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää rehtorien kokemuksia toimintasuunnitelmatyöskentelystä, jotta organisaatio voisi hyödyntää saatuja tuloksia toimintasuunnitelman kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena yksilöhaastatteluin standardoiduilla avoimilla haastattelukysymyksillä. Haastatteluihin osallistui kymmenen rehtoria tutkittavasta palvelukokonaisuudesta kaikilta perusopetuksen alueilta. Tutkimus osoitti, että rehtorit kokivat, että strategialla oli tärkeä rooli heidän työssään. Rehtorit veivät strategiaa käytäntöön monin eri tavoin, esimerkiksi vuorovaikutteisen strategioinnin, konkretisoinnin ja omakohtaistamisen keinoin. Toimintasuunnitelmilla ja onnistumiskeskusteluilla oli myös oma roolinsa rehtorien strategisessa johtamisessa. Toimintasuunnitelman osuudesta strategian konkretisoinnin välineenä tuli esille kaksi puolta. Se koettiin tärkeäksi työvälineeksi, mutta toisaalta sen käyttökokemuksiin liittyi haasteita. Toimintasuunnitelman käytöstä arjen työssä rehtoreilla oli erilaisia näkemyksiä, eikä sen käyttö ollut strategisesta näkökulmasta yhteneväistä. Tästä pro gradu -tutkielmasta selvisi, että rehtorit kokivat vuorovaikutteisen ja dialogisen strategioinnin tärkeäksi. Rehtorien kokemusten pohjalta voitiin todeta, että hallinnollisia työkaluja voitaisiin kehittää, jotta käyttökokemukset paranisivat ja strategisen toiminnan jatkuvuus vahvistuisi.