"Joku sielä vielä on ratkaisematta" urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus

Low back pain is the leading cause of disability in worldwide, negatively affecting the quality of life and bringing significant additional costs to society. People experiencing persistent low back pain want to understand their low back pain better. Patient education is part of the current treatment...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pahkala, Sami
Other Authors: Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95291
_version_ 1828193030971064320
author Pahkala, Sami
author2 Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntatieteellinen tiedekunta Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Pahkala, Sami Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntatieteellinen tiedekunta Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Pahkala, Sami Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntatieteellinen tiedekunta Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Pahkala, Sami
datasource_str_mv jyx
description Low back pain is the leading cause of disability in worldwide, negatively affecting the quality of life and bringing significant additional costs to society. People experiencing persistent low back pain want to understand their low back pain better. Patient education is part of the current treatment recommendations for low back pain. Learning itself can be seen as the expansion of understanding that phenomenography seeks to explore. There has been little phenomenographic research on perceptions related to persistent low back pain, and none in athletes. Therefore, the purpose of this master's thesis was to find out the qualitatively different ways athletes understand their persistent low back pain. The purpose was also to find out which critical aspects separate these qualitatively different ways of understanding from each other. This study was conducted as a phenomenographic interview study. Ten athletes from different sports were interviewed for the study, all of whom had experience of persistent low back pain. The interviews were carried out remotely in November and December 2023 as an open individual interview. The interviews were transcribed and analyzed using the phenomenographic approach. On a collective level, the athletes conceptualized persistent low back pain in four qualitatively different ways, each of which was formed into its own category of description that described the conception in question. The categories of description were I) broken body, II) weak body, III) mysterious body and IV) self-feeding cycle. The categories of description expanded hierarchically so that the following categories of description always contained the understanding of the previous categories of description as well. There were four themes in which conceptions within the categories of description varied: 1) prolongation of low back pain, 2) conceptions of pain, 3) recovery from low back pain, and 4) conceptions of healthcare assistance. The critical aspects that separated the categories of description from each other were "importance of one's own activity", "importance of movement" and "support from healthcare" between the first and second description category. The identified critical aspects between the second and third categories of description were "awareness of the complexity of the situation" and "search for help, information and route". Critical aspects identified between the third and fourth categories of description were "comprehensive understanding of low back pain", "feeling safe and hopeful in rehabilitation", "awareness of different conceptions" and "graded exposure". Athletes perceived persistent low back pain in four qualitatively different ways. These were separated from each other by several different critical aspects. The results expand the understanding of athletes' qualitatively different perceptions of persistent low back pain and the critical aspects that distinguish these qualitatively different perceptions from each other. The results can be used in the rehabilitation and coaching of athletes experiencing persistent low back pain. Focusing patient education on critical aspects may help athletes to understand persistent low back pain more broadly, although the usefulness of this needs to be clarified in further studies. Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti johtava syy heikentyneeseen toimintakykyyn vaikuttaen negatiivisesti ihmisten elämänlaatuun ja tuoden huomattavia lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Pitkäkestoista alaselkäkipua kokevat ihmiset haluavat oppia ymmärtämään alaselkäkipuansa paremmin. Heidän opettaminen eli ”potilasedukaatio” onkin osa nykyisiä alaselkäkivun hoitosuosituksia. Oppiminen itsessään voidaan nähdä ymmärryksen laajenemisena, jota fenomenografia pyrkii tutkimaan. Fenomenografista tutkimusta pitkäkestoiseen alaselkäkipuun liittyvistä käsityksistä on kuitenkin tehty vain vähän ja urheilijoilla ei ollenkaan. Näin ollen tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheilijoiden laadullisesti erilaisia käsityksiä kokemastaan pitkäkestoisesta alaselkäkivusta. Tarkoituksena oli myös selvittää mitkä kriittiset tekijät erottavat nämä laadullisesti erilaiset käsitykset toisistaan. Tämä tutkimus toteutettiin fenomenografisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä urheilijaa eri lajeista, joilla kaikilla oli kokemusta pitkäkestoisesta alaselkäkivusta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä vuoden 2023 marras-joulukuussa avoimena yksilöhaastatteluna. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisella aineiston analyysimenetelmällä. Urheilijat käsittivät pitkäkestoisen alaselkäkivun neljällä laadullisesti erilaisella tavalla, joista jokaisesta muodostettiin oma kyseistä käsitystä kuvaava kuvauskategoriansa. Kuvauskategoriat olivat: I) rikkinäinen keho, II) heikkokuntoinen keho, III) arvoituksellinen keho sekä IV) itseään ruokkiva kierre. Kuvauskategoriat laajenivat hierarkkisesti niin, että seuraavat kuvauskategoriat pitivät sisällään myös edellisten kuvaskategorioiden ymmärryksen. Teemoja, joissa kuvauskategorioiden sisällä kulkevat käsitykset varioivat oli neljä kappaletta: 1) alaselkäkivun pitkittyminen, 2) käsitykset kivusta, 3) alaselkäkivusta kuntoutuminen sekä 4) käsitykset terveydenhuollon avusta. Kriittisiä tekijöitä, jotka erottivat kuvauskategoriat toisistaan, olivat ensimmäisen ja toisen kuvauskategorian välillä ”oman toiminnan merkitys”, ”liikkumisen tärkeys” sekä ”terveydenhuollon tuki”. Toisen ja kolmannen kuvauskategorian välisiä kriittisiä tekijöitä olivat ”tilanteen monimutkaisuuden tiedostaminen” sekä ”avun, tiedon ja reitin etsintä”. Kolmannen ja neljännen kuvauskategorian välisiä kriittisiä tekijöitä olivat ”alaselkäkivun kokonaisvaltainen ymmärtäminen”, ”turvallinen ja toiveikas olo kuntoutuksessa”, ”tietoisuus erilaisista käsityksistä” sekä ”asteittainen altistaminen”. Urheilijat käsittivät pitkäkestoisen alaselkäkivun neljällä laadullisesti erilaisella tavalla. Näitä erotti toisistaan useat eri kriittiset tekijät. Tulokset laajentavat ymmärrystä urheilijoiden laadullisesti erilaisista käsityksistä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta sekä kriittisistä tekijöistä, jotka erottavat nämä laadullisesti erilaiset käsitykset toisistaan. Tuloksia voidaan hyödyntää pitkäkestoista alaselkäkipua kokevien urheilijoiden kuntoutuksessa ja valmennuksessa. Potilasedukaation kohdistaminen kriittisiin tekijöihin saattaa auttaa urheilijoita ymmärtämään pitkäkestoista alaselkäkipua laajemmin, tosin tämän hyödyllisyys on selvitettävä jatkotutkimuksissa.
first_indexed 2024-05-29T20:05:25Z
format Pro gradu
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ilves, Outi", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Pahkala, Sami", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-05-29T05:51:29Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-05-29T05:51:29Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95291", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Low back pain is the leading cause of disability in worldwide, negatively affecting the quality of life and bringing significant additional costs to society. People experiencing persistent low back pain want to understand their low back pain better. Patient education is part of the current treatment recommendations for low back pain. Learning itself can be seen as the expansion of understanding that phenomenography seeks to explore. There has been little phenomenographic research on perceptions related to persistent low back pain, and none in athletes. Therefore, the purpose of this master's thesis was to find out the qualitatively different ways athletes understand their persistent low back pain. The purpose was also to find out which critical aspects separate these qualitatively different ways of understanding from each other.\nThis study was conducted as a phenomenographic interview study. Ten athletes from different sports were interviewed for the study, all of whom had experience of persistent low back pain. The interviews were carried out remotely in November and December 2023 as an open individual interview. The interviews were transcribed and analyzed using the phenomenographic approach.\nOn a collective level, the athletes conceptualized persistent low back pain in four qualitatively different ways, each of which was formed into its own category of description that described the conception in question. The categories of description were I) broken body, II) weak body, III) mysterious body and IV) self-feeding cycle. The categories of description expanded hierarchically so that the following categories of description always contained the understanding of the previous categories of description as well. There were four themes in which conceptions within the categories of description varied: 1) prolongation of low back pain, 2) conceptions of pain, 3) recovery from low back pain, and 4) conceptions of healthcare assistance. The critical aspects that separated the categories of description from each other were \"importance of one's own activity\", \"importance of movement\" and \"support from healthcare\" between the first and second description category. The identified critical aspects between the second and third categories of description were \"awareness of the complexity of the situation\" and \"search for help, information and route\". Critical aspects identified between the third and fourth categories of description were \"comprehensive understanding of low back pain\", \"feeling safe and hopeful in rehabilitation\", \"awareness of different conceptions\" and \"graded exposure\".\nAthletes perceived persistent low back pain in four qualitatively different ways. These were separated from each other by several different critical aspects. The results expand the understanding of athletes' qualitatively different perceptions of persistent low back pain and the critical aspects that distinguish these qualitatively different perceptions from each other. The results can be used in the rehabilitation and coaching of athletes experiencing persistent low back pain. Focusing patient education on critical aspects may help athletes to understand persistent low back pain more broadly, although the usefulness of this needs to be clarified in further studies.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Alaselk\u00e4kipu on maailmanlaajuisesti johtava syy heikentyneeseen toimintakykyyn vaikuttaen negatiivisesti ihmisten el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja tuoden huomattavia lis\u00e4kustannuksia yhteiskunnalle. Pitk\u00e4kestoista alaselk\u00e4kipua kokevat ihmiset haluavat oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n alaselk\u00e4kipuansa paremmin. Heid\u00e4n opettaminen eli \u201dpotilasedukaatio\u201d onkin osa nykyisi\u00e4 alaselk\u00e4kivun hoitosuosituksia. Oppiminen itsess\u00e4\u00e4n voidaan n\u00e4hd\u00e4 ymm\u00e4rryksen laajenemisena, jota fenomenografia pyrkii tutkimaan. Fenomenografista tutkimusta pitk\u00e4kestoiseen alaselk\u00e4kipuun liittyvist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 on kuitenkin tehty vain v\u00e4h\u00e4n ja urheilijoilla ei ollenkaan. N\u00e4in ollen t\u00e4m\u00e4n pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 urheilijoiden laadullisesti erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 kokemastaan pitk\u00e4kestoisesta alaselk\u00e4kivusta. Tarkoituksena oli my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4 mitk\u00e4 kriittiset tekij\u00e4t erottavat n\u00e4m\u00e4 laadullisesti erilaiset k\u00e4sitykset toisistaan.\nT\u00e4m\u00e4 tutkimus toteutettiin fenomenografisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin kymment\u00e4 urheilijaa eri lajeista, joilla kaikilla oli kokemusta pitk\u00e4kestoisesta alaselk\u00e4kivusta. Haastattelut toteutettiin et\u00e4yhteydell\u00e4 vuoden 2023 marras-joulukuussa avoimena yksil\u00f6haastatteluna. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisella aineiston analyysimenetelm\u00e4ll\u00e4.\nUrheilijat k\u00e4sittiv\u00e4t pitk\u00e4kestoisen alaselk\u00e4kivun nelj\u00e4ll\u00e4 laadullisesti erilaisella tavalla, joista jokaisesta muodostettiin oma kyseist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 kuvaava kuvauskategoriansa. Kuvauskategoriat olivat: I) rikkin\u00e4inen keho, II) heikkokuntoinen keho, III) arvoituksellinen keho sek\u00e4 IV) itse\u00e4\u00e4n ruokkiva kierre. Kuvauskategoriat laajenivat hierarkkisesti niin, ett\u00e4 seuraavat kuvauskategoriat pitiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s edellisten kuvaskategorioiden ymm\u00e4rryksen. Teemoja, joissa kuvauskategorioiden sis\u00e4ll\u00e4 kulkevat k\u00e4sitykset varioivat oli nelj\u00e4 kappaletta: 1) alaselk\u00e4kivun pitkittyminen, 2) k\u00e4sitykset kivusta, 3) alaselk\u00e4kivusta kuntoutuminen sek\u00e4 4) k\u00e4sitykset terveydenhuollon avusta. Kriittisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka erottivat kuvauskategoriat toisistaan, olivat ensimm\u00e4isen ja toisen kuvauskategorian v\u00e4lill\u00e4 \u201doman toiminnan merkitys\u201d, \u201dliikkumisen t\u00e4rkeys\u201d sek\u00e4 \u201dterveydenhuollon tuki\u201d. Toisen ja kolmannen kuvauskategorian v\u00e4lisi\u00e4 kriittisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 olivat \u201dtilanteen monimutkaisuuden tiedostaminen\u201d sek\u00e4 \u201davun, tiedon ja reitin etsint\u00e4\u201d. Kolmannen ja nelj\u00e4nnen kuvauskategorian v\u00e4lisi\u00e4 kriittisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 olivat \u201dalaselk\u00e4kivun kokonaisvaltainen ymm\u00e4rt\u00e4minen\u201d, \u201dturvallinen ja toiveikas olo kuntoutuksessa\u201d, \u201dtietoisuus erilaisista k\u00e4sityksist\u00e4\u201d sek\u00e4 \u201dasteittainen altistaminen\u201d.\nUrheilijat k\u00e4sittiv\u00e4t pitk\u00e4kestoisen alaselk\u00e4kivun nelj\u00e4ll\u00e4 laadullisesti erilaisella tavalla. N\u00e4it\u00e4 erotti toisistaan useat eri kriittiset tekij\u00e4t. Tulokset laajentavat ymm\u00e4rryst\u00e4 urheilijoiden laadullisesti erilaisista k\u00e4sityksist\u00e4 pitk\u00e4kestoisesta alaselk\u00e4kivusta sek\u00e4 kriittisist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, jotka erottavat n\u00e4m\u00e4 laadullisesti erilaiset k\u00e4sitykset toisistaan. Tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4kestoista alaselk\u00e4kipua kokevien urheilijoiden kuntoutuksessa ja valmennuksessa. Potilasedukaation kohdistaminen kriittisiin tekij\u00f6ihin saattaa auttaa urheilijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n pitk\u00e4kestoista alaselk\u00e4kipua laajemmin, tosin t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6dyllisyys on selvitett\u00e4v\u00e4 jatkotutkimuksissa.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-05-29T05:51:29Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-05-29T05:51:29Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "100", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "alaselk\u00e4kipu", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "\"Joku siel\u00e4 viel\u00e4 on ratkaisematta\" : urheilijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 pitk\u00e4kestoisesta alaselk\u00e4kivusta: fenomenografinen tutkimus", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202405294056", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Physiotherapy", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Fysioterapia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "restrictedAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "50422", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fenomenografia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kvalitatiivinen tutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kipu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "k\u00e4sitykset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "selk\u00e4", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fysioterapia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "urheilijat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kuntoutus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities/facilities#autotoc-item-autotoc-2).", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "Tekij\u00e4 ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kirjaston arkistoty\u00f6semalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat#autotoc-item-autotoc-2.", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_95291
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:01:58Z
main_date 2024-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2024
publishDate 2024
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Pahkala, Sami "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus alaselkäkipu Physiotherapy Fysioterapia 50422 fenomenografia kvalitatiivinen tutkimus kipu käsitykset selkä fysioterapia urheilijat kuntoutus
title "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus
title_full "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus
title_fullStr "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus
title_full_unstemmed "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus
title_short "Joku sielä vielä on ratkaisematta"
title_sort joku sielä vielä on ratkaisematta urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta fenomenografinen tutkimus
title_sub urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus
title_txtP "Joku sielä vielä on ratkaisematta" : urheilijoiden käsityksiä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta: fenomenografinen tutkimus
topic alaselkäkipu Physiotherapy Fysioterapia 50422 fenomenografia kvalitatiivinen tutkimus kipu käsitykset selkä fysioterapia urheilijat kuntoutus
topic_facet 50422 Fysioterapia Physiotherapy alaselkäkipu fenomenografia fysioterapia kipu kuntoutus kvalitatiivinen tutkimus käsitykset selkä urheilijat
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95291 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202405294056
work_keys_str_mv AT pahkalasami jokusielävieläonratkaisemattaurheilijoidenkäsityksiäpitkäkestoisestaalaselkäkivustaf